Ihana, kamala stressi – Milloin stressi on hyödyllistä?

Ihana, kamala stressi – Milloin stressi on hyödyllistä?

Jokainen tietää, että haitallinen stressi on huono juttu, mutta sopivissa määrin stressi on jopa hyväksi ihmiselle. Mistä sitten tietää, milloin stressi on haitallista? Miten kuormittavasta stressistä pääsisi eroon, miten löytäisi tasapainon?

Tasapaino on nimittäin taianomainen tila: silloin mieli ja keho voivat hyvin ja elämä hymyilee. Tasapainotilassa ihminen kokee vain sopivasti stressiä, jolloin se on hyödyllistä ja jopa voimaannuttavaa. Kukapa ei sellaisesta haaveilisi? Varmasti sinäkin?

Hyödyllinen vai haitallinen stressi?

Stressin määritelmä on seuraava: Stressi on tilanne, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon odotuksia ja vaatimuksia, että sen hetkiset voimavarat eli resurssit ovat joko tiukilla tai ne ylittyvät. Stressi on painetila (engl. stress=paine). Stressiä eli painetta on siis kahdenlaista:

Hyödyllinen stressi on sellaista, jossa ihmisen voimavarat ovat tiukilla.  Kehittyäkseen ja tullakseen vahvemmaksi  ihminen tarvitsee aika ajoin tällaista lyhytkestoista stressiä. Avainsana on juurikin lyhytkestoisuus. Epämukavuusalueella oltuaan ihmisen on hyvä päästä palaamaan turvalliselle mukavuusalueelle keräämään voimia, palautumaan. Sitä paitsi, ihminen kestää kyllä määräaikaista helvettiä. Meistä löytyy huikeat voimavarat, jos tiedämme että haastava tilanne kestää vain määräajan ja sen jälkeen saamme levätä.

Toistaiseksi jatkuva helvetti on se huonompi juttu. Silloin puhutaan pitkäkestoisesta eli haitallisesta stressistä. Stressi on haitallista sekä mielelle että keholle silloin, kun stressitila on jäänyt liiaksi päälle. Silloin ihmisen voimavarat ylittyvät. Ihminen on epämukavuusalueella liian suuren osan ajastaan. Vähitellen voimat vähenevät ja keho ja mieli alkavat oireilla. Ihminen on epätasapainotilassa. Hän antaa itsestään liikaa voimavaroja ulos, eikä huolehdi siitä että voimavaroja olisi tarpeeksi omaan käyttöön. Hän saattaa esimerkiksi ajatella itsestään negatiivisesti, vaikka positiiviset ajatukset lisäisivät hänen voimavarojaan. Tai hän saattaa olla aina avuksi muille ja uhrautua muiden puolesta, vaikka todellisuudessa itse tarvitsisi lepoa.

Usein ihminen ei itse tiedosta toimintakaavojaan tai ajatusmallejaan, sillä ne voivat juontua kaukaa menneisyydestä. Erilaiset tunnelukot ovat yksi esimerkki siitä, miten tietyt negatiiviset ajatukset ja tunteet toistuvasti aktivoituvat stressitilanteessa kapeuttaen ihmisen elämää ja madaltaen potentiaalia.

Stressin määritteleminen on kuitenkin hankalaa, sillä jokainen ihminen kokee stressiä hieman eri lailla. Ja se, missä hyödyllisen ja haitallisen stressin raja kenelläkin kulkee, ei ole aina ihan itsestäänselvää, vaan vaatii paljon itsetutkiskelua ja oman elämän rehellistä peilaamista. Joskus itsensä tutkiminen on niinkin pelottavaa, että jatkuvassa, vaikkakin haitallisessa, stressitilassa oleminen tuntuu turvallisemmalta kuin pysähtyminen.

Vieläpä kun stressihormoni kortisoli tukee meitä selviytymisessämme (tiettyyn pisteeseen saakka, ei kuitenkaan loputtomasti) auttaen meitä ummistamaan silmämme todelliselta tilanteelta ja jatkamaan suorittamista, eli sellaista tekemistä, jossa sydämemme ei ehkä ole lainkaan mukana. Kortisolipöllyissä ihminen saattaa jopa nauttia stressitilastaan. On mukavaa, kun on niin paljon tekemistä ettei ehdi itseltään kysellä mitä minulle ihan oikeasti kuuluu. Pisin ja usein pelottavin matka, jonka ihminen elämänsä aikana tekee, on matka omaan sisimpäänsä.

Haitallinen stressi jää helposti huomiotta

Haitallisen stressin fyysisiä tai psyykkisiä oireita ei usein tiedosteta. Vaikka keho on saattanut viestiä epätasapainotilasta jo vuosien ajan esimerkiksi kivun, suolisto-oireiden, univaikeuksien tai väsymyksen kautta, ihminen saattaa pitää näitä oireita normaaleina, vaikkakin epämiellyttävinä, elämään kuuluvina matkatovereina. Saatamme lääkitä näitä vakavia oireita, mutta emme perehdy syyhyn. Pitkään jatkuva haitallinen stressi ei ole missään määrin kehollemme hyödyllistä, vaikka mielemme saattaa siitä jotain oppiakin. Kuitenkin haitallisen stressin seurauksena myös mielemme kärsii jatkuvasta epätasapainotilasta. Väsynyt mieli on vaarassa uupua ja masentua.

Masennuksesta sanotaan, että se on sitä että ihminen on ollut liian vahva liian pitkän aikaa. Masentunut ihminen on ylittänyt omat voimavaransa eli hänen palautumisaikansa elämän haasteista on ollut liian lyhyt, joskus jopa olematon. Toisaalta, joskus ihminen saattaa masentua siitä syystä, että hän ei löydä elämästään riittävästi merkityksellisyyttä. Silloin haasteita on liian vähän, emmekä silloinkaan siis ole tasapainossa.

Mistä tiedät, että käyt ylikierroksilla? Mistä tiedät, milloin on syytä levätä? Valitettavasti mielesi ei useinkaan ole tukenasi, vaan se saattaa kehottaa sinua tekemään vielä enemmän, suorittamaan ja ponnistelemaan. Mielellä on omat tavoitteensa niin kauan kuin et tiedosta sen metkaa olemassaoloa tai niitä ajatusmalleja, jotka olet ottanut osaksi omaa selviytymistarinaasi. Saatat olla suurimman osan ajasta haitallisesti stressaantunut.

Voi olla, että olet oppinut olemaan varuillasi, kaventamaan tunneskaalaasi tai esittämään uhrin roolia. Tai sitten jotain muuta. Jokaisella on oma tarinansa. Suuressa osassa ihmisten tarinoista on kuultavissa pelkoa, turvattomuutta ja epäluottamusta. Nämä tunteet aiheuttavat haitallista stressiä, jatkuvaa selviytymistaistelua. Miltä elämä tuntuisikaan, jos voisit kokea olevasi turvassa ja luottaa? Voisit  hengittää syvään ja luopua peloistasi ja haitallisesta stressistä? Saisitko viimein tilaa itsellesi, unelmillesi?

On viisasta opetella kuuntelemaan kehon viestejä.

  • Onko kehoni väsynyt?
  • Onko minulla kipuja?
  • Olenko jännittynyt?
  • Miten nukun?

Kehotietoisuuden vahvistaminen lisää kykyäsi tarkastella mieltäsi objektiivisemmin ja se auttaa sinua saamaan yhteyden niihin viesteihin, joita sisimpäsi haluaa sinulle kertoa.

Hyvinvointi on tasapainoa. Tasapainotilassa ihminen arvostaa itseään syvästi. On erittäin hyödyllistä osata tasapainottaa elämään kuuluvat haasteet ja niistä palautuminen. Tasapainon löytyminen on aina yksilöllinen ja henkilökohtainen oppimisprosessi. Olemme yksilöitä ja se mikä aiheuttaa haitallista stressiä toiselle, voi olla tärkeä voimanlähde toiselle. Vastaukset löytyvät vain itsestä ja vain elämää elämällä ja riittävän usein pysähtymällä.

Tarvitaan vahvaa itsetuntemusta, jotta oma tasapaino voisi löytyä, jos elämä on kulunut pääosin epätasapainotilassa, elämää vastaan kamppaillessa. Joskus tarvitaan isojakin muutoksia, sekä ulkoisia että sisäisiä. Suurin niistä on kyky luottaa, ja siihen tarvitaan paljon rohkeutta. Usein tarvitsemme tukea myös muilta ihmisiltä. Arvosta siinäkin itseäsi ja uskalla etsiä rinnallesi ihminen tai useita, jotka sinua tukevat ja ovat sinulle luotettavia peilejä. Yksin ei tarvitse jaksaa.

Aloita matkasi kohti tasapainoa

Voisitko sinä aloittaa matkasi kohti tasapainoa jo nyt? Hengitä syvään muutaman kerran. Sano itsellesi ”Kaikki on hyvin”. Jatka näitä hengittelyhetkiä itsesi kanssa päivittäin ja mene askel askeleelta syvemmälle itseesi. Mitä kuulet, tunnet? Kaikki, mitä sinussa herää, on sallittua. Kaikki on edelleen hyvin. Vähitellen tiedät, millaisia muutoksia ehkä haluat elämääsi. Kaikki tapahtuu ajallaan. Kamala, elämää kapeuttava ja kehoasi rappeuttava stressi alkaa vaihtua ihanaksi, hyödylliseksi ja kasvuasi tukevaksi stressiksi. Voit rentoutua. Matka kohti tasapainoa on alkanut.

Lievitystä ahdistukseen –ryhmä kokoontuu 3.5

Lievitystä ahdistukseen –ryhmä kokoontuu 3.5

Uusi Lievitystä ahdistukseen-ryhmä kokoontuu kahden viikon välein Helsingissä, mielipalveluiden pisteessä, osoitteessa Lehtikuusentie 2.

Lievitystä ahdistukseen –ryhmä on tarkoitettu ahdistuksesta kärsiville. Ryhmässä työskennellään ahdistuksen kokemusta kokonaisvaltaisesti muokkaavalla tavalla. Ryhmä on terapiaryhmä, mutta ei varsinainen ”puheterapiaryhmä”. Ryhmän työskentely perustuu psykofyysisiin, mielikuva, myötätunto, tunneilmaisun sekä tietoisen läsnäolon harjoitteisiin. Myös keskustelut ovat osana ryhmän työskentelyä. Ryhmässä saadaan tietoa ahdistuksesta kehollisena ja mielen tason ilmiönä sekä tehdään kokonaisvaltaisesti työtä ahdistuksen helpottamiseksi sekä ahdistuksen syiden työstämiseksi.

Ryhmän työskentelyn taustalla on ajatus mielen, tunteiden ja erityisesti ahdistuksen psykofyysisestä luonteesta. Ahdistuksen lievittyminen yleensä tapahtuu parhaiten useita eri lähestymistapoja käyttämällä.  Lievitystä ahdistukseen –ryhmä täydentää hyvin esim. yksilöterapiatyöskentelyä.

Ryhmän vetäjänä toimii psykologi, psykoterapeutti Anna-Kaisa Turpeinen

Ryhmän koko on 5-7 henkilöä.

Ryhmässä on yhteensä 10 kokoontumiskertaa 1,5 tuntia kerrallaan.

Ryhmä alkaa keskiviikkona 3.5.2017 klo 17:00.

Seuraavat kokoontumiskerrat:

Ke 10.5. klo 17:00

Ke 17.5. klo 17:00

ja tämän jälkeen kahden viikon välein, kesätauko heinäkuussa.

Hinta 40€/kokoontumiskerta.

Yhteydenotot ja ilmoittautumiset sähköpostitse: asiakaspalvelu@mielipalvelut.fi