Mielipalvelut
Varaa aika
Varaa aika
Varaa aika

Mistä itsetunto muodostuu ja kuinka sitä voi parantaa?

31.8.2018
Kirjoittaja: Anna-Kaisa Turpeinen

Mitä itsetunto tarkoittaa?

Hyvä itsetunto on oman itsen hyväksymistä ja kunnioittamista, ehdoitta. Kokemuksellisesti kuvaisin sitä olona, jossa voi olla vakaasti ja rennosti ikään kuin omalla puolellaan. Ei tarvitse selitellä, eikä puolustella omaa itseään tai tekemisiään.

Edellä mainittu pätee tietysti tilanteessa, jossa ei ole tahattomasti tai tahallisesti tehnyt jotakin loukkaavaa tai vahingoittavaa.

Jos taas on toiminut loukkaavasti tai vahingoittavasti, on hyvän itsetunnon merkkinä syyllisyyden tunne, silloin selittelyt ja hyvittäminen kuuluvat asiaan.
Häpeän kokemus taas vastaavassa tilanteessa liittyy olennaisesti heikkoon itsetuntoon. Häpeään liittyy uskomus: ”minä olen huono” sekä pelko siitä, että ihmiset ajattelevat minusta negatiivisesti.

Itsetunto liittyy siihen, millainen ihminen on. Itseluottamus taas enemmän tekemisiin. Hyvä itsetunto on itsensä arvokkaana kokemista eli oman arvon tunto on käsitteenä lähellä itsetuntoa.

Mistä hyvä itsetunto muodostuu?

Itsetunto perustuu karkeasti ottaen kahteen myönteistä olotilaa tuottavaan perusmotivaatiojärjestelmään:

  • saavuttamiseen ja tekemiseen perustuva
  • liittymiseen, luottamukseen ja turvalliseen oloon perustuva

Jos hyvä itsetunto pohjautuu molempiin näistä, on se lujalla perustalla. Silloin ihminen kokee olevansa sekä sellaisenaan - pyrkimyksistä ja teoista riippumatta - hyvä ja hyväksytty, että hän kokee olevansa myös tekemistensä kautta merkittävä osa yhteisöä tai laajempaa yhteiskuntaa. Näin ollen tekemisiin liittyvä itseluottamus myös omalta osaltaan vahvistaa itsetuntoa.

Miten hyvä itsetunto kehittyy?

Arvokkaana itsensä kokeminen eli hyvä itsetunto rakentuu elämän aikana alkaen jo vauva-ajasta. Se rakentuu suhteessa toisiin ihmisiin ja siihen, mistä saamme hyvää palautetta. Tämä palaute ei ole läheskään aina suoraan sanallista, vaan pääasiassa ilmeillä, eleillä ja erilaisilla tunneilmaisuilla osoitettua.

Myös se missä tulee sivuutetuksi, ylenkatsotuksi, nolatuksi yms. vaikuttaa itsetuntoon. Näissä tapauksissa itsetuntoa heikentäen.

Hyvään itsetuntoon kuuluu ”sekä valon että varjon” hyväksyminen itsessä. Meissä kaikissa on erilaisia olemisen puolia ja käyttäytymisen tapoja. Itsessään voi lämpimästi hyväksyä myös sen, missä ei ole niin hyvä sekä epäonnistumiset. Pystyy hyväksymään ns. inhimillisen rosoisuuden itsessään.

Itsetuntoaan voi siis vahvistaa myös laajentamalla hyväksynnän aluettaan haavoittuvuuteen, epäonnistumisiin sekä siihen, että ei ole yhtä taitava kuin joku muu esim. itseilmaisussa, ammatillisesti, taiteessa, sosiaalisissa tilanteissa tms.

Haluaisitko tietää enemmän hyvän itsetunnon kehittämisestä? Tutustu T.H.Hukan "Itsetunnon käsi ® : Miten kehittää pysyvästi hyvä itsetunto?"-artikkeliin. Artikkelissa käydään läpi "Itsetunnon käsi"-harjoitus, jossa sijoitetaan sarja uskomuslauseita sormiin ja kämmeneen. Käsi toimii siis helposti muistettavana mielikarttana. Lisää tietoa "Itsetunnon käsi"-harjoitteesta voit lukea täältä.

Muiden hyvä ei ole itseltä pois

Hyvään itsetuntoon liittyy itsen arvostamisen lisäksi myös muiden arvostaminen. Muiden onnistumisista, saavutuksista sekä mukavuudesta voi iloita ja nauttia kadehtimisen sijaan. Muiden hyvä ei ole itseltä pois. Käänteisesti hyvään itsetuntoon liittyy myös luottamus siihen, että muut ihmiset voivat arvostaa minua.

Itsetunto vaihtelee elämän aikana paljonkin. Nuoruudessa itsetunto on hyvinkin herkkä, kun itsessä tapahtuu paljon muutoksia ja oman itsen epäreilu vertailu niihin, jotka näyttävät olevan täydellisiä, on tavallista. Nuoruudessa itsetietoisuus kasvaa oleellisesti ja silloin myös herkkyys nähdä itsensä vähäisenä tai huonona suhteessa ihailtuihin ja menestyneisiin ihmisiin on suuri. Vaatimukset siitä, miltä pitäisi näyttää tai miten muuten menestyä, voivat olla nuorelle kovin raskaita ja hyvän itsetunnon kehittyminen voi vaarantua. Nuoruudessa kannustavat, arvostavat, hyvät ja realistiset roolimallit ovat kultaakin arvokkaampia.

Aikuistuessa uusien roolien omaksuminen, saavuttaminen, vastuullisena oleminen ja omistaminenkin vahvistavat itsetuntoa. Monella aikuisella kuitenkin kalvaa mielessä pelko siitä, että paljastuu huonommaksi, kuin miltä ulospäin näyttää. Huijarisyndroomaksikin tätä kutsutaan. Näiden ”minä olen huijari” -kokemuksesta kärsivien itsetunto on häilyvä tai heikko. Myös toisten saavutusten ja taitojen mitätöinti on ikävä kyllä melko normaali tapa pyrkiä pönkittämään omaa itsetuntoaan, mutta se ei oikein luo lujaa pohjaa itsetunnolle. Päinvastoin.

Hyvä itsetunto on tärkeä inhimillinen pääoma ja sitä kannattaa vaalia sekä vahvistaa.

Hyvä itsetunto auttaa tekemään oman näköisiä valintoja elämässään sekä hyväksymään sen, että tekee myös omat virheensä. Hyvä itsetunto auttaa pitämään pään kylmänä ulkoisten paineiden, houkutusten, odotusten, sosiaalisen median ja muun median luomien mallien kanssa. Hyvä itsetunto auttaa ymmärtämään sen, että elämä on sekä ihanaa että haastavaa, koti on usein sotkuinen ja iho rypistyy vanhetessa.

Haluaisitko kehittää tai parantaa itsetuntoasi? Meidän asiantuntijat ovat aina valmiita keskustelemaan ja auttamaan. Voit varata ajan tapaamiselle helposti ja nopeasti ajanvarauskalenteristamme.


Varaa aika

Tyhjennä valinnat

Lue lisää aiheesta

calendar-fullcrossmenu