Author Archives: Aku Kopakkala

About Aku Kopakkala

Olen psykologi, naimisissa ja neljän aikuisen ihmisen isä. Psykodynaaminen lähestymistapa, psykodraama, ratkaisukeskeisyys, interpersoonallinen terapia ja monet muut lähestymistavat ovat vaikuttaneet ajatteluuni ja työtapaani.
Masennuslääkeriippuvuus – Vaiettu kansantauti

Masennuslääkeriippuvuus – Vaiettu kansantauti

Masennuslääkeriippuvuus

Kirjoitin taannoin blogin masennuslääkkeiden vieroitusoireista.  Sain siihen liittyviä viestejä sen jälkeen sadoittain. Lähes kaikki kertoivat saman omakohtaisen tarinan: Kirjoittaja oli saanut pulmiinsa – usein ”varmuuden vuoksi” – turvallisia masennuslääkkeitä.

Epäileviä oli rauhoitettu kertomalla ”Niitä syö niin moni, että kyllä niiden täytyy olla ihan turvallisia”.

Kun aineiden käyttöä oli yritetty lopetettaa, olivat kammottavat oireet ilmestyneet. Terveydenhuollossa oli suhtauduttu henkilön kokemuksiin epäuskoisesti ja kerrottu ettei masennuslääkkeistä mitään riippuvuutta ja vieroitusoireita tule. Joillekin ehkä vähäisiä lopetusoireita. Jokin uusi psyykkinen sairaus oli puhjennut. Tai alkuperäinen masennus vaati jatkuvaa lääkintää.

Kirjoittajat toivoivat lisäksi neuvoja tilanteeseensa. Valitettavasti en ole kaikille voinut vastata.
Kaikki masennuslääkkeiden käyttäjät eivät koe vieroitusoireita lopettaessaan. Silti suomalaisistakin ainakin satatuhatta niitä lienee kokenut. Valitettavan monilla ne ovat vaikeita, sitkeitä ja elämää hallitsevia.

Riippuvuus ja vieroitusoireet, vai lopetusoireet

 Olen käynyt useita keskusteluja siitä, aiheuttaako masennuslääkitys riippuvuutta. Moni yhdistää ”riippuvuuden” addiktioon, jossa käyttäjä haluaa yhä suurempia määriä jotain itselleen nautintoa tuottavaa ainetta. SSRI ja SNRI aineet eivät vaikuta näin. Fyysistä riippuvuutta ne kuitenkin aiheuttavat.

Keho joutuu niitä käytettäessä sopeutumaan varsin poikkeuksellisiin välittäjäainepitoisuuksiin. Se mukautuu niihin vähitellen muuttamalla omaa toimintaansa. (mm. vähentämällä reseptorien määrää). Jos ne lopetetaan, uusi haaste keholle on vaikea.

Englannin sana ”dependency” kuvaa SSRI riippuvuutta paremmin kuin sana ”addiction”.

Tapaus Cymbalta

Suomessakin laajasti käytetty Cymbalta eli duloksetiini on ns. SNRI masennuslääke. Sen vieroitusoireet tai paremminkin niiden salailu ovat joutuneet USA.ssa laajan huomion kohteeksi.

Vuonna 2004 valmistaja Ely Lilly sai luvan myydä Cymbaltaa. Jo 2005 julkaistiin tutkimus, josta kävi ilmi, että 44 prosenttia Cymbaltan käyttäjistä sai lopettaessaan vieroitusoireita. Vaikeita oireita oli 10 – 17%. Tutkimuksen oli tehnyt Eli Lilly itse. (Myöhemmin Lillyn tutkimuksissa osoittautui, että hieman yli puolet sai vieroitusoireita.)

Selvitäkseen pulmasta Lilly laittoi lääkepurkkiin ja esitteisiin tiedon ”vieroitusoireiden riski on suurempi tai yhtäsuuri kuin 1 prosentti. (”Risk of withdrawal effects is greater than or equal to 1%”) Totta, mutta hyvin harhaanjohtavaa.

FDA eli USA:n lääke- ja elintarvikevirasto totesi vuonna 2009 mm:

  • Cymbaltan lopetusoireisto on vakavampi ja paljon yleisempi kuin Eli Lilly on myöntänyt.
  • Lillyn myyntiedustajat ja markkinointimateriaali eivät kerro lääkäreille riittävästi lopetusoireiston yleisyydestä ja vakavuudesta.

Eli Lilly myi Cymbaltaa seuraavina vuosina valtavasti. Vuonna 2013 sitä myytiin 5 miljardin dollarin arvosta!

Lopulta osa vaikeita vieroitusoireita saaneista, joukossa myös lääkäreitä, huomasi Lillyn tietoisesti erehdyttäneen heitä.

Varsin monia oikeusjuttuja nostettiin. Tuotteen valmistaja Eli Lilly myönsi tieneensä cymbaltan aiheuttavan yleisesti vaikeita vieroitusoireita, mutta syytti lääkäreitä siitä, että he eivät ole varoittaneet potilaita. Lääkärit eivät – asiantuntijoina – olisi saaneet luottaa heidän markkinointiviestintäänsä.

2016 lopussa Lilly teki sopimuksen yli 200 vieroitusoireista kärsineen henkilön kanssa oikeusjuttujen päättämisestä. Rahallisen korvauksen määrää ei ole julkaistu.

Asianajaryhmät, jotka ovat erikoistuneet Cymbalta oikeusjuttuihin kilpailevat nyt netissä asiakkaista: https://attorneygroup.com/lawsuits/bad-drugs/cymbalta-lawsuit-attorneys/

Miten masennuslääkkeiden käytön voi lopettaa?

Masennuslääkkeiden lopettamisesta tiedetään liian vähän. Hyvin hidas lopettaminen vähentää hankalien vieroitusoireiden todennäköisyyttä. Hidas tarkoittaa kuukausien ja vuosien kuluessa tapahtuvaa vaiheittaista vähentämistä. Riittävän hitaan lopettamisen mahdollistamiseksi kannattaa usein lääke vaihtaa nestemäiseen muotoon. Osa aihetta pohtineista kannattaa käytetyn SSRI aineen vaihtamista sellaiseen, joka mahdollisimman hitaasti poistuu kehosta eli jolla on pitkä ns. puoliintumisaika. Psykologinen ja sosiaalinen tuki on tärkeää onnistumiselle.

SSRI Vieroitusryhmä
SSRI vieroitusryhmä kokoontuu Helsingissä, Lapinlahden lähteessä keskiviikkoisin. Lisätietoja siitä saa vaikkapa liittymälle sen Facebook ryhmään osoitteessa: https://www.facebook.com/groups/786393404802840/

Hyviä nettiosoitteita

Englanninkielisen tutkimusaineiston hyvä luettelo ja esittely löytyy osoitteesta:

Professori David Healyn perustamalta sivustolta löydät laajalti tietoa reseptilääkkeiden vaikutuksista:

Uusi kansainvälinen aihetta edistävä järjestö perustettiin viime vuoden lopulla. Paikalla suomesta oli mm. professori Jaakko Seikkula. Tapaamisen sisällöt voi katsoa videoina:

Osallistu keskusteluun

Onko sinulla kokemuksia masennuslääkkeiden lopettamisesta? Kirjoita kommenttisi julkiseksi alla olevan kommentointilaatikon avulla.

Aku Kopakkala

Aku Kopakkala

Olen psykologi, naimisissa ja neljän aikuisen ihmisen isä.

Psykodynaaminen lähestymistapa, psykodraama, ratkaisukeskeisyys, interpersoonallinen terapia ja monet muut lähestymistavat ovat vaikuttaneet ajatteluuni ja työtapaani.

Urani alkuvuodet työskentelin psykiatrisissa klinikoissa ja sitten itsenäisenä yrittäjänä ryhmien ja organisaatioiden parissa.

Varaa aika

Varaa aika Aku Kopakkalalta:

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2017
2018
2019
2020
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
Tapaamisaika (4)
25
Tapaamisaika (2)
26
Tapaamisaika (2)
27
Tapaamisaika (4)
28
29
30
Tapaamisaika (3)
31
Tapaamisaika (4)

Toimin Mehiläisen johtavana psykologina ja myöhemmin kuntoutusjohtajana vuodet 2000 – 2013.

Viime vuodet ovat kuluneet yksilöiden ja perheiden erilaisten mielenterveyspulmien parissa.

En usko, että diagnoosit kertovat kovinkaan paljon ihmisestä. En myöskään usko, että lääkkeet ovat useinkaan hyvä ratkaisu. Ainakaan pitkällä aikavälillä tarkastellessa. Kun huomioimme niiden valitettavan usein vähätellyt haittavaikutukset.

Ajattelen että psykologin tehtävänä on aluksi perehtyä asiakkaan tilanteeseen monipuolisesti. Jokaisen ihmisen elämä ja ja haasteet ovat erilaisia kuin muiden. Laaja-alainen mielen, kehon ja sosiaalisen verkoston tarkastelu on tarpeen. Usein apu tai tuki on syytä kohdistaa useisiin elämänalueisiin.

Käyttämiäni menetelmiä ovat mm. Interpersoonallinen terapia, aikabiologiset hoidot, elämäntapaan liittyvien seikkojen korjaus (esim. liikunta ja ravinto), perhetapaamiset yms.

Perehdyn asioihin perusteellisesti. Luennoin, koulutan ja kirjoitan alan teemoista runsaasti.

 

Esimerkkejä kirjoistani:

  • Porukka, jengi, tiimi – ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen – Edita 2005
  • Masennus –  Edita 2009
  • Masennus – suuri serotoniinihuijaus – Basam Books 2015
Kaamosmasennus

Kaamosmasennus

 

”Pimeä. Mieliala laskee ja vauhti hiipuu. Sokeri maistuu. Aamulla on vaikea nousta ylös.

Havahduin omaan taipumukseeni pari vuosikymmentä sitten. Aluksi vuosittainen halu siirtyä talviuneen tai ainakin filosofointiin tuntui siedetttävältä. Tunsin itseni hiukan syvälliseksikin.

Kokemus oli kuitenkin talvi toisensa jälkeen aina entistä synkempi. Selvitin asiaa ja suunnittelin talvikaudet aina etukäteen kaamosmasennuksen välttämiseksi. Edelleen tunnistan taipomuksen itsessäni, mutta se ei saa minua valtaansa.”

Kuulostaako tutulta? Varaa aika ja keskustellaan lisää!

Klikkaa ja varaa aika tästä

Kaamosmasennuksen taustaa

Yhdysvaltalainen insinööri Herbert Kern kirjasi 1960-luvulta alkaen tarkasti mielialansa muutokset. Merkinnöistä paljastui rytmi. Talvet hän oli synkkä, mutta keväällä mieliala singahti maanisuuteen asti. Parin vuosikymmenen merkintönsä hän luovutti tutkijoille.

Kern halusi löytää elimistöstään mielialojaan säätelevän mekanismin. Jokin hänessä reagoi valon määrään ja oli yhteydessä mielialan aaltoiluun. Unihormoniksi kutsuttu melatoniini vaikutti mahdolliselta. Melatoniinin eritys säätelee nukkumista ja muita hormoneja. Sitä erittyy illasta aamuun. Hämärästä valoon.

Kävi ilmi, että öisen melatoniininerityksen lopettamiseen tarvitaan kirkasta, yli 2 500 luksin valoa. Pohjoisella pallonpuoliskolla on talvella aamuisin liian pimeää. Tutkimusryhmä kokeili käyttää auringon korvaajana kirkasta keinovaloa aamulla. Herbert Kernistä tuli ensimmäinen potilas, jonka masennusta hoidettiin kirkasvalolla. Hoito toimi. Kern parani.

 Loka- ja marraskuu tuovat Suomeen pimeyden. Silloin valon vähyys lamaannuttaa mieltä. Kaamosmasennus on vuodenaikaan liittyvää mielialan laskua, joka toistuu säännöllisesti tiettynä vuodenaikana ja lievittyy, kun vuodenaika vaihtuu.

Suomalaisista 2–10 prosenttia kärsii selvästä kaamosmasennuksesta ja paljon useammat sen lievemmästä muodosta, syysväsymyksestä. Kaamosmasentunut on väsynyt runsaastakin nukkumisesta huolimatta. Mieli on synkkä eikä mikään oikein tuota iloa. Uteliaisuus ja into asioihin häviävät.

Ruokahalu kasvaa ja alkoholin, suklaan ja karamellien kulutus kasvaa. Samalla myös paino lisääntyy. Masentunut on äreä eikä seksi kiinnosta. Sen sijaan hänellä voi olla outoja kipuja. Sydämen syke voi hidastua ja verenpaine nousta.

Valon väheneminen kesän jälkeen johtaa oireiden puhkeamiseen lokakuun aikoihin. Valon vähetessä mm. aivojen serotoniinin ja melatoniinin aineenvaihdunta voi häiriintyä. Serotoniinista muodostuu aivoissa melatoniinia, ”unihormonia”, joka säätelee vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Aamun valo saa melatoniinin kaikkoamaan ja serotoniinin määrän lisääntymään.

Fysiologisesti kaamosmasennus muistuttaa talviunta. Sydämen syke hidastuu ja verenpaine nousee verrattuna kesään. Keskushermosto noudattaa vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Kaamosmasennuksen syyksi on arveltu sisäisen ja ulkoisen vuorokausirytmin epätahdistumista. Päivän lyhetessä valomäärä ei riitä tahdistamaan vuorokausirytmiä. Se alkaa kulkea kehonsisäisen kellon mukaan eli jätättää.

kirkasvalolamppu

Oikea-aikainen kirkasvalo auttaa tehokkaasti

Suomessa ei nyt aamun auringonvaloa ole. Kirkasvalolampun käyttö aamulla heräämisen jälkeen poistaa melatoniinin ja lisää serotoniinin määrää aivoissa. Kirkasvalon käyttö vahvistaa kehon normaaleja rytmejä. Oikea-aikainen kirkasvalolampun käyttö arkioloissa on niin tehokas apu, että ongelmasta kärsiminen on turhaa. Kaamosmasennuksesta kärsivät naiset miehiä useammin. Kirkasvalon käyttö on paljon tehokkaampaa jos sitä käytetään oikea-aikaisesti.  Oikea käyttöaika vaihtelee henkiöstä toiseen. Vääräaikainen lampun käyttö voi johtaa ojasta allikkoon.

Kirkasvalo toimii hyvin myös kaikelaisiin muihinkin masennuksiin. Vaikutus tulee kuiten esiin yleensä hiukan pitemmän käytön jälkeen kuin kaamosmasennuksessa.

Kirkasvalo on kiinnostava hoitomuoto moneen muuhunkin pulmaan.Siitä on oletettu olevan mm.. apua  seksuallieen haluttomuuteen ja naisten hedelmättömyyteen. Italialaisessa Sienan yliopistossa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa kirkasvaloa käyttäneiden miesten testosteronitasot nousuvat selvästi ja tyytyväisyys omaan seksielämään peräti kolminkertaistui.

Sarastusvalolamppu voi olla vaihtoehto tai täydentäjä kirkasvalolle. Sarastusvalo vähitellen voimistuen herättää nukkujan aamuisin. Sarastusvalolampun käyttö auttaa heräämään ja vahvistaa tervettä rytmiä. Olen tavannut monia hämmästyneitä, jotka ovat kertoneet talviaamujensa olevan aivan toisenlaisia kuin ennen. ”Ihana herätä aamulla!”

Sarastusvalolamppu on vaivaton, koska sen käyttö tapahtuu lähinnä unen aikana. Tutkimuksisskin sarastusvalo on osoittautunut tehokkaaksi. Niissä on kuitenkin yleensä käytetty valoa joka vahvistuu hitaasti kahden tunnin aikana herättävän kirkkaaksi. Sen sijaan yleisesti myynnissä olevissa sarastusvaloissa sarastusaika on  yleensä vain 30 minuuttia.

Kaamosmasennukseen kannattaa suhtautua vakavasti. Oireet pahenevat ja jaksot pitenevät iän myötä. Syksyisin toistuva lamaannusjakso kannattaa hoitaa tehokkaasti, jotta virkeys ja elämänhalu säilyvät pimeän ajan läpi.

 Keho toimii rytmisesti. Hengitys ja sydämen syke ovat nopeita rytmejä,.Kehon lämpötilan vaihtelu noudattaa 24 tunnin eli sirkadista rytmiä. Rytmit vaikuttavat toisiinsa. Useimmat kehon rytmit tarkistuvat auringon valosta. Ilman aurinkoakin rytmisyys säilyy, mutta huonommin. Ilman tarkistusta auringosta sisäinen kello alkaa valua rytmistään.