Mitä seksuaaliterapiassa tehdään?

Mitä seksuaaliterapiassa tehdään?

Omaan seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä:

  • Muistatko, miten vanhempasi hellivät toisiaan, kun olit lapsi?
  • Pääsitkö syliin, kun sinulla oli lohdun ja läheisyyden tarve?
  • Kuka kertoi sinulle murrosiän muutoksista ja miltä ensisuudelma tuntui?
  • Muuttiko raskaus, sairaus tai ero seksuaalisuuttasi?
  • Miten olet kokenut oman seksuaalisen suuntautumisesi ja sukupuolesi?
  • Millaisia parisuhteita sinulla on ollut, ja miten sinut on kohdattu näissä suhteissa?
  • Miten riitelette nykyisen kumppanisi/kumppaniesi kanssa?
  • Oletko antanut itsellesi luvan fantasioida seksuaalisesti?
  • Oletko kohdannut trauman?
  • Miten puhua kumppanin kanssa seksistä?
  • Jännittääkö eka kerta?
  • Onko tämän kaltaisille keskusteluille ollut elämässä tilaa?
  • Onko lapsena ja nuorena saanut luvan kysyä turvallisilta aikuisilta esimerkiksi murrosikään ja seksiin liittyviä kysymyksiä?
  • Onko kumppanille saanut esittää toiveita seksistä tai miten keskustelut seksiin liittyen käydään kumppanin kanssa läpi?

Näihin voi liittyä esimerkiksi häpeää, leimaamista, vähättelyä tai torjuntaa.
Vastaanotollani on lupa kaikille kysymyksille, tutkitaan niitä yhdessä.

Edellä mainittuja kysymyksiä saatamme pohtia oman seksuaalihistorian kautta, sillä jokaisella meistä on repussamme asioita, jotka vaikuttavat positiivisesti tai negatiivisesti omaan seksuaalisuuteen. Olen kohdannut työssäni lukuisia eri ikäisiä ihmisiä, ja heitä kaikkia on yhdistänyt yksi tekijä: tarve keskustella ammattilaisen kanssa omaan seksuaalisuuteen vaikuttavista asioista. Vaikka suhteessa sujuisikin hyvin, olen välillä törmännyt kommentteihin, ettei heillä ole tarvetta seksuaaliterapiaan. Seksuaaliterapiassa itse seksin läpikäyminen on usein murto-osa terapiaprosessista. Ensin on hyvä käydä läpi kokonaisuutta ja tutkia yhdessä vastaanotollani istuvaa ihmistä: Kuka hän on? Mitä hänen seksuaalihistoriaansa kuuluu? Miten hän kokee itsensä suhteessa terapiassa mainitsemiinsa asioihin?

Seksuaaliterapiassa ei käsitellä pelkästään seksiä

Seksuaaliterapiassa voidaan keskustella kaikista mieltä painavia asioita, jotka vaikuttavat omaan seksuaalisuuteen ja seksuaalielämään, parisuhteeseen, minäkuvaan tai hyvinvointiin. Seksuaaliterapian kesto riippuu yksilön tarpeista. Seksuaaliterapia voi koostua pidemmän aikavälin terapiasta, jonka käyntitiheys on noin 2–4 kertaa kuukaudessa tai olla luonteeltaan lyhytkestoisempaa seksuaalineuvontaa. Vastaanotolla annan usein kotitehtäviä, joiden avulla asiakas pääsee helpommin kiinni omiin ajatuksiinsa. Sitä kautta pääsemme työstämään aihetta vastaanotolla. Kotitehtävät auttavat luomaan paremman keskusteluyhteyden kumppaniin, ja parien kanssa onkin tärkeää käsitellä kotitehtäviä tarvittaessa yhdessä.

Vastaanotolla voidaan käyttää erilaisia terapeuttisia menetelmiä, riippuen terapeutin koulutustaustasta. Oman koulutustaustani (terveydenhoitaja, ryhmäliikunnanohjaaja, äänimaljahieroja-opiskelija) ansiosta ymmärrän lisäksi myös terveydellisen näkökulman sekä liikunnan merkityksen asiakkaani seksuaaliseen hyvinvointiin. Esimerkiksi stressin, univaikeuksien tai erilaisten jännitystilojen hoitona voidaan arvion mukaan käyttää myös äänimaljahierontaa, jossa ääniaallot ja resonointi syvärentouttavat koko kehon ja mielen.

Seksuaaliterapiassa keskustellaan hyvin intiimeistä asioista. Tästä syystä koen tärkeäksi käydä läpi asiakkaan historiaa läpi. Toisinaan törmään ajatuksiin, joissa käynnit seksuaaliterapiassa viittaisivat osaamattomuuteen seksissä: tällöin on hyvä vahvistaa seksuaalista itsetuntoa, jolloin näistäkin ajatuksista voidaan päästää irti. Hyvä seksuaalinen itsetunto vahvistaa kaikkia elämän osa-alueita, sillä sen avulla uskallat nauttia omasta kehostasi, fantasioida, toteuttaa itsesi sekä kumppanisi/kumppaniesi kanssa tyydyttävää seksuaalielämää, jolloin kaikki tämä lisää hyvinvointia elämässäsi.

Seksuaaliterapiaan on lupa tulla omana itsenään. Tuen sinua seksuaaliterapeuttina löytämään vastaukset pohtimiisi asioihin.

Varaa aika seksuaaliterapiaan

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2020
2021
2022
2023
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
Tapaamisaika Helsinki (1)
2
3
4
5
6
7
8
Tapaamisaika Helsinki (2)
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
Tapaamisaika Helsinki (3)
21
22
23
Tapaamisaika Helsinki (4)
24
25
26
27
Tapaamisaika Helsinki (3)
28
29
30
31
Individual and Couples Therapy in English (Helsinki)

Individual and Couples Therapy in English (Helsinki)

Are you and/or your partner new to Finland? Are you currently in an intercultural relationship? While all couples may face hardships such as communication difficulties, misunderstanding, lack of closeness, or even infidelity, immigrant/expat and intercultural couples often find themselves burdened with additional challenges. It is a well-known and sad fact that divorces are more common among immigrant and intercultural couples.

According to Statistics Finland, in 2018, the divorce rate for those with a foreign background was nearly double that of native Finns, and the rate for intercultural couples was as high as over four times that of homogamous Finnish couples!

Expats and immigrants try to adjust to life in a new country- often without a support network. The resulting stress and loneliness can lead to depression, anxiety, and other mental health problems, and may also cause an added strain on even otherwise healthy relationships. When one or both partners are struggling with these challenges- culture shock, integrating into a new country, finding work, learning a new language, etc., the relationship can suffer as a result. Stress levels are high, tempers flare, and patience is running low. When personal problems drain our reserves, our relationships often get neglected. When you compound this problem with feeling all alone- far away from family, and perhaps even without new friendships- the burden can become unbearable.

People in intercultural relationships also have their own unique challenges. While integrating two sets of customs, beliefs, and values is never without challenges, this is especially pronounced when the partners come from two different countries. This often becomes evident especially in parenting. While everyone in the family has the potential to benefit from the richness of multiple cultural heritages, this first requires the parents to learn to talk about, understand, accept, and even appreciate their differences, and then make necessary compromises.

Besides child-rearing practices, communication can also be more challenging in intercultural relationships. The partners often speak two separate native languages, and communicate either in one of those or a third one. Even with excellent skills in a second language, misunderstandings or frustrations can still arise.

While the statistics may seem daunting, fortunately, none of the above-mentioned issues need to continue to negatively impact your life or your relationship. Through individual and/or couples counseling, these issues can be discussed and skills for navigating them can be learned. I have traveled extensively, and lived in the US, South Korea, and Finland. I therefore have both personal experience as an expat and an immigrant, as well as professional experience working with these communities. In other words, I get it. I also truly believe that no problem is insurmountable, and no relationship is hopeless. By addressing individual concerns, practicing communication skills, increasing acceptance, learning to lean on one another rather than turning away, and negotiating differences (cultural, personal, parenting), multiculturalism can become a source of joy and pride rather than another obstacle to overcome.

Book an appoitment with Joanna in Helsinki

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2020
2021
2022
2023
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
Tapaamisaika Helsinki (2)
29
Tapaamisaika Helsinki (1)
30