Eroon esiintymiskammosta – esiintymisjännitystä voidaan lieventää lyhytterapialla

Eroon esiintymiskammosta – esiintymisjännitystä voidaan lieventää lyhytterapialla

”Olen aloittanut uudessa työpaikassa. Viikon päästä siellä on palaveri, jossa pitää esitellä itsensä. Siellä on kaikki paikalla ja puheen pitäisi kuulemma kestää noin 5 minuuttia. En pysty syömään enkä nukkumaan, palelen ja on paha olo jo nyt. Vaihdoin työtä nimenomaan sen takia, että ei tarvitsisi esiintyä. Ei ikinä eikä missään tilanteessa! Koska olen sellainen, että koko elämäni on pilalla heti jos edes aletaan uhkailla jollain esiintymispakolla.”

Esiintymisjännitys on yleistä ja normaalia

Noin 70 % suomalaisista on tutkimuksissa ilmoittanut jännittäneensä joskus esiintymistä. Jos emme kärsi vaivoista kohtuuttomasti, voidaan esiintymisjännitystä pitää normaalina ja terveenä tunteena. Jännittämisen tarkoitus on valmistaa meitä suoriutumaan hyvin asiasta, joka on jollain tavalla tärkeä. Se mitä pidämme tärkeänä, liittyy puolestaan usein muihin ihmisiin. Haluamme antaa itsestämme hyvän kuvan erilaisissa työtehtävissä, puhe-esityksessä tai muuna esiintyjänä, tai vaikkapa vain esittäytyessä uusille ihmisille.

”Mitähän ne minusta ajattelee? Etten vaan taas antaisi itsestäni ihan tyhmää kuvaa. Tiedän, että osaan asiani, mutta joskus vaan iskee sellainen epävarmuus, että sanat alkaa sekoilla. Kaikki olisi hyvin, jos tajuaisi mistä tuo tunne tulee ja pääsisi siitä lopullisesti eroon.”

Esiintymisjännitykseen liittyy virittyneisyyttä ja varuillaan olon tunnetta. Olemme valmiina suoritukseen, joka vielä luolamiesaikoina vaati sähäkkää tilannenopeutta taisteluun tai pakenemiseen. Ympäröivä maailma on muuttunut, mutta kehomme suhtautuu haasteisiin samoilla keinoilla kuin ennenkin. Myös esiintymissuoritusta odotellessa alkaa terveessä kehossa pulssi hieman kiihtyä, hengitys tihentyy, saatamme hikoilla ja puna nousee poskille. Ruuansulatusjärjestelmän toiminnotkin voivat hetkeksi heikentyä. Kaiken tämän voi oppia ottamaan vastaan hyvinä enteinä onnistuneesta suorituksesta – olemme virittäneet itsemme kaikin puolin loistavaan kuntoon. Jos ihminen ei ole esiintymisestään tippaakaan kiinnostunut, hän ei myöskään jännitä, mutta silloin itse esiintyminenkin on yleensä tylsää seurattavaa.

”Näyttelijänä olen oppinut tähän: Jokainen ensi-ilta jännittää yhtä paljon, vaikka kokemusta on yli 20 vuotta. Juoksen koko päivän vessassa ja joskus on pakko ottaa kaiken varalta ripulilääke. Kerran olen oksentanutkin. Edellisenä yönä en nuku juuri ollenkaan. Päivän tärisen väliin kuin horkassa. Tiedän, että vuorosanoja on turha enää muistella, koska olen unohtanut miten koko näytelmä edes alkaa. Näyttelen pääosaa, mutta en ole huolissani tilanteesta, koska tämmöistä tämä on aina ja se nyt vaan kuuluu tähän ammattiin. Kun esirippu aukeaa, ovat kaikki huolet poissa, ja minä loistan taas. Rakastan tätä työtä! Suurin haaste on saada toisesta esityksestä riittävän hyvä. Eli kun ensi-illan jännitys on purkautunut, eikä jännitä enää riittävästi, tulee helposti löysäiltyä ja hutiloitua ja vuorosanat unohtuvatkin ihan sitten siinä yleisön edessä.”

Milloin esiintymisjännitys on esiintymiskammoa tai esiintymispelkoa?

Hyvää tekevä jännittäminen voi muuttua häiriöksi, joka alkaa selkeästi vaikeuttaa normaalia elämään. Voit analysoida tilanteesi itse: Onko jännittämisesi sellaista, että se häiritsee elämääsi? Vältteletkö esiintymistilanteista siksi että jännität, ja onko välttely vaikeuttanut elämääsi jollain tavalla? Jos esiintyminen aiheuttaa ikäviä oireita ja tuntemuksia, mutta pystyt silti elämään sen kanssa, on kaikki kunnossa. Oireet ovat ikävän tuntuisia, mutta eivät vaarallisia. Monia jännittäjiä helpottaa kun ymmärtää, että oireet ovat useimmiten sisäisiä tuntemuksia, joista päälle päin ei näy läheskään niin paljoa kuin kuvittelemme.

Jos tunnet omasta mielestäsi kohtuuttoman suurta kammoa tai pelkoa esiintymistä kohtaan sekä itse tilanteessa, että myös sellaisen ”uhatessa”, sinun kannattaa hakea tilanteeseesi apua.

”Olin saanut beetasalpaajia jännittämiseen jo lukiossa koululääkäriltä. Niitten kanssa sitten sinnittelin koulun esitelmät läpi. Myöhemmin työelämässä alkoi kuitenkin tulla niin paljon hankalaa esillä olon tarvetta, että lääkkeillä ei enää pärjännyt, tai niitä ei ehtinyt ottaa kun olisi tarvinnut. Lähdin siinä vaiheessa hakemaan apua terapiasta, ja siellä ei onneksi montaa kertaa tarvinnut käydäkään, kun tilanne jo alkoi helpottaa. Opin ottamaan vastaan esiintymisen aiheuttamaa virittäytymisen tunnetta ja hallitsemaan siitä seuraavia oireita. Koen, että ylipäätään ongelmasta puhuminen helpotti ihan itsessäänkin.”

Esiintymispelko voi saada monenlaisia muotoja: On yleistä, että pelko liittyy sekä itse esiintymistilanteeseen että myös sitä edeltävään aikaan ja esityksen jälkeiseen selviämiseen. Usein pelko on suurinta etukäteen. Myös ahdistunut vatvominen jälkeenpäin voi jatkua kohtuuttoman pitkään.

”Muistin kyllä, mitä piti sanoa, mutta olin varmaan ihan kamalan jäykkä. Naamassa oli purkillinen vaimon meikkivoidetta, ettei punastuminen näkyisi, ja pidin molemmin käsin kiinni puhujan päntöstä, että pysyisin tärinästä huolimatta pystyssä. Miten meidän firmasta kukaan mitään ostaisi, jos johtaja on tämmöinen pökkelö? Ei kyllä anna kovinkaan uskottavaa kuvaa. En tiedä, pitäisi varmaan vaihtaa alaa. Mutta onko minusta, viisikymppisestä enää oikein mihinkään…”

Esiintymisjännityksen fyysisiä oireita ovat normaalin kehon viriämisen lisäksi mm. häiritsevä vapina ja tärinä, äänen värinä ja änkytys, suun kuivuminen, pahoinvointi ja lisääntynyt wc:ssä käynnin tarve, huimaus sekä monenlaiset kivut ja säryt.

Fyysisten oireiden lisäksi psyykkisten oireiden kirjo voi myös olla mittava. On pelkoa siitä mitä muut ajattelevat, virheiden tekemisen pelko ja häpeän tunteet. On ahdistuneisuutta, halua paeta tilanteesta, keskittymiskyvyn katoamista, ja pelkoa jopa siitä, että menettäisi kokonaan kontrollinsa ja alkaisi itkeä tai huutaa. Erilaisissa katastrofaalisissa ajatuksissa vain mielikuvitus on rajana ja yleisöön voi kohdistua todella suuria kielteisiä mielikuvia.

”Musta tuntuu, että ne kaikki tuijottaa mua ja haluaa pahaa ja nauraa mulle, ja sit mulle tulee sellanen olo, että mä otan ton tuolin ja alan hakkaamaan niitä. Eivätpähän sitten ole siinä enää vaatimassa mitään.”

Vaikka oma tilanne voi itsestä tuntua ylivoimaisen pahalta, on kyse kuitenkin vain ajatuksista ja tunteista, joiden säätelyä voi opetella ja oppia, ja siten helpottaa oloaan.

Kuinka esiintymisjännitystä voi lieventää itse?

”Jännitän edelleen esiintymisiä, mutta koska olen ammattimuusikko, olen joutunut opettelemaan selviytymiskeinot. Minulle uni on tosi tärkeää, eli kun työtkin on usein yöllä, niin huolehdin kunnolla nukkumisesta ihan aina, myös lomilla. Ennen esitystä minulla on tarkat rutiinit: käyn lenkillä ja suihkussa, puen esiintymisvaatteet ja kävelen vielä töihin. Kun on liikunnasta väsynyt, ei kädet tärise. Esitystä ennen en puhu kenellekään, ne jo tietää että minut pitää jättää rauhaan. Esiintyessä ajattelen, että yleisö varmaan tykkää samoista asioista kuin minäkin, kun ne on ostaneet lipun tänne. Eli yhteisten asioiden äärellä ollaan, eikä yleisö ole siellä varta vasten vihaamassa tai arvostelemassa. Tietysti bändistä saa myös voimaa ja henkistä tukea siinä lavalla sitten, eli olen opetellut vähän katsomaan kavereita välillä ja hymyillään toisillemme ja sellaisia juttuja. Nämä asiat minua on auttaneet, muilla varmaan muita juttuja.”

Ohjeet esiintyjille voi jakaa kolmeen osaan: valmistelut, esitys ja jälkitoimet. Ennen esitystä voit keskittyä itse esityksen vaatimiin valmisteluihin niin, että tilanne olisi sinulle mahdollisimman varma ja helppo. Puhe-esitykseen saa varmuutta, kun itse puheen sisältö ja rakenne ovat kunnossa, mahdolliset kalvot selkeitä, tukisanaliuskan käyttö on hallussa jne. Erilaisilla esiintymistaidon kursseilla voit harjoitella mm. kiinnostavan esityksen rakennetta, luontevaa puhumista, äänenkäyttöä jne.

Myös fyysisestä puolestaan kannattaa pitää huolta aina ennen esiintymistä – nukkuminen edellisenä yönä sekä päivän ruokavalio ja liikkuminen vaikuttavat merkittävästi jännittämisen oireiluun. Juuri ennen esitystä on tärkeää osata rentouttaa itsensä nopeasti vieraassakin paikassa jollain hengitys- tai mielikuvaharjoituksella. Jos tilanne on toistuva, auttaa tuttujen ja turvallisten rutiinien luominen.

Itse esiintymisen aikana jännittäminen ei välttämättä enää olekaan niin suurta, jos valmisteluihin on panostettu hyvin. Tai sitten keho yllättää ja iskee paniikkioireilun päälle lyhyellä varoitusajalla. Sitäkään ei kannata säikähtää. Voi huomata tilanteen ja sanoa kehollesi lempeästi: ”Kiitos tästä varoituksesta, mutta se on nyt ylimitoitettu, koska tässä ei ole todellista vaaraa.” Järkevänä ihmisenä sen tiedät, mutta keho tulee joskus vähän hitaammin perässä. On tärkeää huomata, että yleisön edessä voi olla ihan kaikessa rauhassa, omana itsenään, kokoilla itsensä, pitää taukoja, vähän sekoillakin ym. inhimillistä. Kukaan ei itse asiassa edes odota ”täydellistä esitystä”. Eikä täydellisyyskään välttämättä ole virheetöntä.

Esiintymistilanteiden jälkeen on mielenterveyden kannalta tärkeä taito oppia olemaan vatvomatta liikoja. Siihen auttaa jälleen kerran tilanteen huomaaminen ja itsensä komentaminen: ”Onko tästä ajattelusta apua? Jos ei ole, niin kiitos riittää.” Jos esiintymiset ovat sellaisia, että niistä saa palautetta, on tärkeää osata palautteen vastaanottamisen taitoja – on aivan oma taitonsa  kuunnella rauhassa, kiittää ja kyetä poimimaan itselleen hyödyllinen tieto ilman että antaa itsensä loukkaantua tai tulla surulliseksi. Itsemyötätuntoon liittyvät taidot yhdistettynä jälleen kerran rentoutumisen ja fysiikastaan huolenpidon taitoihin auttavat unohtamaan mahdolliset mokat.

Kuinka esiintymisjännitystä hoidetaan lyhytterapiassa?

Lyhytterapiaan voi tulla kaikenlaisen, isomman tai pienemmän jännitysoireilun kanssa. Joskus kyseessä on yleisempi sosiaalinen jännittäminen, joka ulottuu esiintymistilanteista muihinkin tilanteisiin ihmisten parissa. Joskus taas jännittäminen kohdentuu hyvin tarkkaan vain tiettyihin tilanteisiin.

”Olen tosi iloinen ja sosiaalinen ihminen, tykkään olla esillä kaveriporukoissa ja esiintyä työssäni tuote-esittelijänä ja tapahtumissa vaikka juontajan. Mutta sitten kun pitää mennä esimiehen luo kehityskeskusteluun niin en osaa sanoa mitään ja änkytän ja hymisen vaan. Suututtaa, kun en osaa pitää puoliani! Ja sitten sattui ihan tosi outo tilanne, kun oltiin uuden poikaystävän vanhempien luona joulua viettämässä ja minun piti soittaa niille pianolla joululauluja, niin aloin yhtäkkiä jännittää niin etten muistanut mitään, vaikka en ole koskaan ennen jännittänyt soittamista. Että onko mulle nyt iskemässä joku jännityssairaus vai onko tää auktoriteettikammoa vai mikä?”

Terapiassa jännittämiseesi suhtaudutaan yksilöllisesti, eli selvitetään aluksi perin pohjin, millaista jännittämistä ja missä tilanteissa juuri sinä koet. Kuten muissakin vaivoissa, on hyödyllistä käydä läpi lyhyesti myös jännittämisen historiaa: Milloin vaiva on alkanut? Milloin se on ollut suurimmillaan? Millaisissa elämäntilanteissa olet ollut pahimman jännittämisen aikoina jne. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lähestymistapa tähtää tulevaisuuden kehitykseesi, joten kovin pitkään jännittämisen syitä ei välttämättä kuitenkaan jäädä pohdiskelemaan.

Hoito on siis tapauskohtaista, mutta yleisesti käsitellään mm. epäonnistumisen pelkoa ja mahdollista taipumusta perfektionismiin, jolloin on syytä harjoitella itsemyötätuntoa ja armollisuutta mahdollisia omia mokia kohtaan. Jännittämisen oireita harjoitellaan kohtaamaan levollisesti ja tutkivalla asenteella, eikä niitä pyritä vain kaikin mahdollisin tavoin välttämään tai poistamaan. Monenlainen itsetuntemukseen ja itsetutkiskeluun liittyvä harjoittelu voi olla hyödyllistä.

Keskeinen osa esiintymisjännityksen hoitoa on myös vähittäinen itsensä altistaminen sellaisille jännitystä aiheuttaville tilanteille, joita omaan elämään liittyy, ja niiden harjoittelu sekä purku turvallisesti yhdessä terapeutin kanssa. Toiset hyötyvät enemmän jännittäjille suunnatuista ryhmistä, toiset haluavat nimenomaan ainakin aloittaa kahden kesken terapeutin kanssa, jolloin painetta yleisöstä ei tarvitse aluksi miettiä ollenkaan. Yksilöterapian esiintymisharjoittelu voidaan siis tehdä kokonaisuudessaan yhdessä sovituin kotitehtävin.

Lyhytterapiajakso kestää niin kauan, kunnes koet saaneesi riittävän tuen. Esiintymisjännitystä voidaan yleensä helpottaa merkittävästi alle 10 käyntikerran aikana, joihin liittyy myös itsenäisesti tehtävää harjoittelua.

”En missään nimessä olisi koskaan mennyt mihinkään esiintymiskurssille – minähän pelkäsin esiintymistä kuollakseni! Sitä paitsi hävetti myöntää kenellekään, miten paljon jännitän. Kukaan muu ei varmaan olisi ollut yhtä paniikissa. Siksi oli ihan mahtavaa, että tätä pelkoa sai käsitellä ilman minkäänlaisia yleisöjä tai ryhmäkeskusteluja. Esiintymistä harjoiteltiin niin pienillä jutuilla, että varmasti uskalsin niitä kokeilla. Nyt voin sanoa, että todella iso huoli on poistunut elämästäni. Melkein jopa tykkään jostain esiintymisjutuista joskus, ja sitä en todellakaan olisi itsestäni uskonut.”

– Mirka Seppänen

Kirjoittaja on Mielipalveluiden esiintymisjännitykseen erikoistunut asiantuntija. Mirka on järjestänyt esiintymisjännityksen lieventämiseen keskittyneitä kursseja ja lisäksi hän tarjoaa lyhytterapiaa mm. esiintymisjännityksestä kärsiville henkilöille.

Varaa aika

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Tapaamisaika Tampere (2)
20
21
22
23
24
Tapaamisaika Tampere (5)
25
Tapaamisaika Tampere (2)
26
27
28
29
30
31
Tapaamisaika Tampere (2)
Seksi- ja pornoriippuvuus – tunnista oireet, tiedosta syyt ja aloita toipuminen

Seksi- ja pornoriippuvuus – tunnista oireet, tiedosta syyt ja aloita toipuminen

Huolestuttaako oma tai läheisesi seksikäyttäytyminen? Lue tästä artikkelista seksi- ja pornoriippuvuuden hoitoon erikoistuneen seksuaaliterapeuttimme ajatuksia seksi- ja pornoriippuvuudesta.

Seksuaaliset tarpeet synnyttävät psykofyysisen kokemuksen, jota kutsutaan seksuaaliseksi haluksi eli libidoksi. Seksuaalinen halu on vietti, jonka tarkoituksena on saada ihminen tavoittelemaan nautintoa ja lisääntymään. Seksiriippuvuuden ajatellaan usein virheellisesti liittyvän voimakkaaseen libidoon eli haluun, vaikka todellisuudessa riippuvuus usein vaikuttaakin siihen heikentävästi. Ensisijainen motivaatio riippuvuuskäyttäytymiselle ei siis todellisuudessa ole seksuaalinen halu, eikä käytös tuota riippuvuudesta kärsivälle välttämättä lainkaan seksuaalista nautintoa. Vaikka riippuvuus alkaisikin seksuaalisen halun ja nautinnon tavoitteluna, se johtaa lopulta pakonomaiseen käyttäytymismalliin, joka ei tuota enää tyydytystä.

Seksi- ja pornoriippuvuuden oireet ja haitat

Seksuaalinen halu vaihtelee luonnollisesti yksilöittäin. Joskus seksiin liittyvä käytös kuitenkin muuttuu pakonomaiseksi, haitalliseksi ja hallitsemattomaksi. Riippuvainen ei hallitse haluaan, vaan riippuvuus alkaa hallita häntä. Seksiriippuvuudella tarkoitetaan siis hallitsematonta ja pakonomaista seksiin liittyvää käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa yksilölle itselleen.  Haittavaikutukset saattavat olla sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä. Seksiriippuvuudessa nautinnon tavoitteluna alkanut toiminta muuttuu välttämättömäksi selviytymiskeinoksi. Seksiin paetaan kipua ja pahaa oloa.  Riippuvuus saattaa kapeuttaa muita elämän osa-alueita ja vaikuttaa tuhoisasti ihmissuhteisiin. Riippuvuus saattaa johtaa pettämiseen, seksisuhteisiin ystävien, naapurien, lasten päiväkotikavereiden vanhempien tai esimerkiksi työkavereiden puolisoiden kanssa. Riippuvuus saattaa ajaa kaiken muun edelle, jolloin aika on pois omilta lapsilta, puolisolta, sukulaisilta sekä ystäviltä ja tämä saattaa vaikeuttaa toimivien ihmissuhteiden ylläpitoa. Lisäksi saattaa kärsiä muun muassa työnteko ja itsestä huolehtiminen. Riippuvuuskäyttäytyminen voi johtaa toiminnallisiin seksuaalisiin häiriöihin, kuten erektio- ja laukeamisvaikeuksiin. (Hall 2019, 30).

Mistä seksi- ja pornoriippuvuus johtuu?

Seksiriippuvuuden taustalta löytyy yleensä kiintymyssuhdevaurioita sekä erilaisia traumaattisia kokemuksia. Seksiriippuvuuden teorian ja hoidon kehittäjä tri Patrick Carnes (2001) mukaan seksiriippuvuuden taustalla on lapsuuden aikaisia kiintymyssuhdetraumoja, jotka muodostavat vääristyneitä uskomuksia, joiden mukaan riippuvainen ei ole rakkauden arvoinen. Seksi- ja pornoriippuvuudet ovat yrityksiä vältellä vaikeita tunteita ja luoda positiivisia tunnetiloja. Paradoksaalisesti seksiriippuvuus saattaa myös aiheuttaa ahdistuneisuutta, häpeää ja muita vaikeita tunteita, joita riippuvuudella on pyritty välttelemään. Seksiriippuvuudesta kehittyy keino, jolla pyritään selviämään elämän haasteissa ja hallitsemaan elämä (Hall 2019, 25) ja jälleen paradoksaalisesti, seksiriippuvuus voi johtaa juuri elämän hallinnan menettämiseen.

Seksiriippuvuus saattaa puhjeta silloin kun ihminen kokee kovaa stressiä, jonka voivat aiheuttaa muun muassa paineet työelämässä, läheisen kuolema, ongelmat parisuhteessa, avioero, oma tai läheisen sairastuminen. Seksiaddiktio on saattanut kehittyä jo nuoruusvuosina. Taustalta saattaa löytyä lapsuuden aikainen läheisyyteen tai seksuaalisuuteen liittyvä ahdistava kokemus tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Joskus lapsuuden aikainen seksuaalinen hyväksikäyttö seksualisoi kaikki suhteet myös aikuisuudessa. Silloin esimerkiksi uudella työpaikalla saattaa tulla ajatus, että kaikkien niiden kanssa, jotka ovat ystävällisiä, pitää harrastaa seksiä. Tai jokaisen kanssa, joka esimerkiksi ravintolassa tai netissä ehdottaa seksin harrastamista, on harrastettava seksiä, vaikka olisi itse parisuhteessa tai omaa halua seksin harrastamiseen ei olisi. Asiakas saattaa pelätä, että myös suhde terapeuttiin seksualisoituu.  Trauma voinut syntyä myös tilanteissa, joissa lapsi ei ole saanut ilmaista tunteitaan. Kun jokin sitten herättää traumamuiston, saattaa pakonomainen seksikäyttäytyminen laueta. Riippuvuus on siis usein tiedostamaton tapa yrittää selviytyä ylivoimaiselta tuntuvasta tilanteesta. Terapiassa tutkimme yhdessä asiakkaan kanssa sitä, mitä syvempää tarvetta riippuvuus palvelee.

Seksiaddiktio on yritys löytää ratkaisu ihmisen henkiseen kipuun

Seksiriippuvuus on siis ihmisen epätoivoinen yritys ratkaista ongelmansa: kivuliaat tunteet, kova stressi, erillisyyden ja yksinäisyyden kokemukset, hallinnan menetyksen pelko ja paha olo. Seksiaddiktio on yritys löytää ratkaisu ihmisen henkiseen kipuun. Siksi kysymys ei kuulu miksi riippuvuus, vaan miksi kipu. (Mate, 2017). Henkilöiden, joilla on traumatausta, aivot ovat muokkautuneet erityisen herkiksi. Siksi tällaisten henkilöiden aivot ovat alttiimpia etsimään lohtua ja mielihyvää ulkoisista lähteistä kuten päihteistä, seksistä, pornosta tai pelaamisesta.   (Hall 2019, 73.)

Merkittävä riskitekijä seksiriippuvuuden kehittymiselle on myös tarjonta ja erityisesti jo nuorella iällä altistuminen. Pornoa on kaikkialla ja melkein jokaisen saatavilla. Internetissä voi harrastaa seksiä tuntemattoman kanssa. Yhä useammat ihmiset jäävät koukkuun pornoon, ilman, että riippuvuuden taustalla on lapsuuden traumoja tai kiintymyssuhdevaurioita. Ainoastaan seksuaalisen virikkeiden tarjonta riittää riippuvuuden syntyyn. (Hall 2019, 41–53.)

Dopamiini

Dopamiini on yhteinen nimittäjä kaikille riippuvuuksille, myös porno- ja seksiriippuvuudelle. Dopamiini on mielihyvähormoni, joka vaikuttaa elimistöön energiaa lisäävästi. Dopamiini ei tuota meille nautintoa, vaan ajaa meidät jahtaamaan nautintoa.  Osalla ihmisiä dopamiinireseptorien solujen proteiinit reagoivat dopamiiniin herkemmin, mikä vaikuttaa siten, että ihminen on alttiimpi riippuvuuskäyttäytymisen kehittymiselle. Kun dopamiinin vapautumiseen vaikuttavaa käyttäytymistä toistetaan riittävän pitkään, muokkautuvat aivot ja ne himoitsevat entistä enemmän riippuvuuden kohdetta. Toleranssi kasvaa, jolloin riippuvainen tarvitsee entistä voimakkaamman kokemuksen saadakseen saman vaikutuksen. (Hall 2019, 27–28.) Riippuvainen ryhtyy käyttämään pornoon tai/ja seksiin enemmän aikaa ja etsii aina vain voimakkaampia kokemuksia. Tämä voi johtaa esimerkiksi väkivaltaiseen pornoon ja seksiin tai intensiteettiä aletaan etsimään pornosta ja seksistä, jotka liittyvät esimerkiksi lapsiin.

Menetelmiä seksi- ja pornoriippuvuudesta toipumiseen

Nykyisen neurotieteen mukaan ihmisen käsitys omasta itsestään on vahvasti sidoksissa siihen, millainen yhteys hänellä on omaan kehoonsa. Itsetuntemus jää hyvin ohueksi, ellei ihminen osaa tunnistaa ja tulkita kehosta nousevia signaaleja. Nämä tuntemukset on opittava tunnistamaan, jotta ihminen pääsee suunnistamaan itseään kuunnellen läpi elämänsä. Moni riippuvainen on turruttanut tai kiihdyttänyt itseään hiljentääkseen kehonsa viestit. Jos ei ole tietoinen kehonsa ja mielensä todellisista tarpeista, ei osaa ravita itseään oikeilla asioilla (Kolk 2014, 331–333). MBB-terapia (Mind Body Bridging) mahdollistaa sisäisen mielihyvän kokemuksen ja itsensä rauhoittamisen. Hyvää oloa, rauhaa ja mielihyvää ei tarvitse enää etsiä ulkoisista lähteistä kuten pakonomaisesta seksikäyttäytymisestä, pornosta tai päihteistä. Riippuvuudet ovat kehittyneet keinoksi hallita vaikeita tunteita ja kun tunteiden käsittelyn taidot kehittyvät, riippuvuuden ote hellittää. Sekä VALINTA-mallissa että MBB-terapiassa pidetään syvimpien arvojemme kirkastumista ja niiden mukaan elämistä edellytyksenä hyvälle mielenterveydellemme ja toimiville ihmissuhteillemme sekä riippuvuuksista toipumiselle (Hall 2019, 166; Plessis, 2019).

VALINTA-malli on toimiva menetelmä seksiriippuvuudesta toipumiseen

VALINTA-toipumismallin on kehittänyt Paula Hall, joka on brittiläinen seksiaddiktion hoitoon erikoistunut psykoterapeutti. Mallin tavoitteena on, että asiakas kykenee nauttimaan toipumisesta eikä vain sietämään sitä. Riippuvuudesta luopumista tukee visio uudesta elämästä. Mallin perustuksen muodostavat ihmisen omat arvot eli se mikä on ihmiselle tärkeää. Arvojen kirkastamisen ja niihin sitoutumisen kautta, on mahdollista löytää elämälle taas tarkoitus. Malli korostaa arvojen tiedostamista ja niiden mukaan elämistä. Päätöksen teon tulee perustua arvoihin eikä tunteisiin. VALINTA-mallissa myös pyritään tasapainoiseen elämään, järjestykseen ja rytmiin eikä etsimään äärikokemuksia.  Mallin keskiössä on yhteys muihin ihmisiin. Riippuvuuden tilalle valitaan muita toimintoja, joilla asiakas voi korvata riippuvuutta ja huomio suunnataan tulevaisuuteen sekä uusiin mahdollisuuksiin. (Hall, 2019, 162–162.)

MBB-terapia addiktiosta irrottautumiseen

Mind Boby Bridging (MBB) -terapia kuuluu kehoterapioihin, joka pyrkii vahvistamaan kehon ja mielen yhteyttä. MBB- terapialla on saavutettu erittäin hyviä tuloksia riippuvuuksien hoidossa sekä Suomessa, että USA:ssa. MBB-terapialla voidaan harjoitella itsesäätelyä, joka puolestaan parantaa ihmisen resilienssia. Ihmisen resilienssi muovautuu koko eliniän ajan. Sitä voi vahvistaa myönteisellä toiminnalla, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee sopeutumista haastavissa olosuhteissa. Resilienssi kasvaa harjoittelulla ja toistoilla, kun ihmiselle kehittyy taitoja, joiden avulla vastoinkäymisiä on helpompi käsitellä. Näitä ovat esimerkiksi ongelmanratkaisukyky, joustavuus, itsesäätelykyky ja optimismi. Näiden taitojen karttuessa vastoinkäymisiä ei tarvitse enää paeta pakonomaiseen seksikäyttäytymiseen tai muihin riippuvuuksiin. MBB-työkaluja voidaan käyttää myös retkahdusten estämisessä ja toipumiskeskeisen elämäntavan omaksumisessa. (Plessis, 2019).

Seksiriippuvuuden vaikutus läheisiin

Seksi tai pornoriippuvuus ja sen paljastuminen vaikuttavat riippuvuudesta kärsivän kumppanin, lasten ja muiden läheisten hyvinvointiin. Seksiriippuvuuden ilmitulo vaikuttaa kumppanin psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin negatiivisesti.  Siksi sekä riippuvaiset että heidän kumppaninsa tarvitsevat tukea yhdessä ja erikseen. On tärkeää saada tietoa riippuvuuden syntymekanismista ja rakentaa luottamus uudelleen.

Varaa aika

Olet lämpimästi tervetullut vastaanotolleni joko yhdessä tai erikseen. Aikoja saatavilla koko Suomen alueella etävastaanotolle. Varaa aikasi alla olevasta kalenterista.

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Etätapaaminen (1)
20
21
22
23
24
Etätapaaminen (1)
25
Etätapaaminen (3)
26
27
28
29
30
31
Etätapaaminen (3)

 

Lähteet:

Carnes, P. (2001). Out of the shadows. Understanding sexual addiction. (3 uud. painos). USA: Hazelden.

Hall, P. 2019. Koukussa seksiin. Latvia: Bazar kustannus Oy.

Mate, G. 2017. Beyond drugs: The Universal Experience of Addiction. https://drgabormate.com/opioids-universal-experience-addiction/. Viitattu 22.12.2021.

Plessis G. 2019. MMB-addiktioseminaari, luento 23.-25.9.2019.

Van der Kolk, B. 2014. Jäljet kehossa -Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Tallinna: Viisas Elämä Oy.

 

Tanja Moring

Kirjoittaja on seksuaaliväkivaltaan, lapsuudenaikaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä porno- ja seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut seksuaaliterapeutti, Valviran hyväksymä sote-alan ammattilainen sekä sertifioitu MBB-terapeutti (kehon ja mielen yhteys).

Älä jää yksin. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan kanssani mieltäsi painavista asioita täysin luottamuksellisesti. Etäaikoja saatavilla koko Suomessa. Varaa sinulle sopiva aika nettiajanvarauksestamme.

 

 

Kriisi jouluna? – Mielipalvelut tarjoaa tukea myös joulun aikaan

Kriisi jouluna? – Mielipalvelut tarjoaa tukea myös joulun aikaan

Juhlapyhistä joulu on merkittävin vaikeiden tunteiden aiheuttaja.  Joulun aika herkistää helposti mielen ja nostaa esiin vanhat kipeät asiat: riidat, pettymykset, erot ja menetykset. Jouluun yhdistyy osalla ihmisiä paljon hyviä muistoja ja suuria odotuksia. Kun odotukset eivät toteudu, seuraa pettymystä.  Osalle meistä jouluun liittyy myös kipeitä muistoja ja vaikeita tunteita. Joulu mielletään ihanaksi perhejuhlaksi, jolloin yksinäisyys korostuu, kun maailma ympärillä hiljenee ja ihmiset vetäytyvät koteihinsa perhepiireineen. Yksin vietetty joulu voi tuntua epäonnistumiselta, jos sitä ryhtyy vertaamaan muiden perhejouluihin. Ahdistus ja alakulo saattavat vallata mielen jo ennen joulua, koska jouluun liitetään valmistelut ja odotus. Joulupyhiin yhdistyvät vaikeat tunteet ovat normaali ilmiö. Tunteita ei kannata pelätä tai yrittää estää.

Joulupyhiin liitetään ylikorostettu yhdessäolon, riemun ja ilon teema. Voi tuntua vaikealta, jos omat kokemukset ovat aivan päinvastaisia.  Lapsuuden joulumuisto voi olla sellainen, että kotona käytettiin alkoholia ja riideltiin. Joulu on usein raskasta aikaa myös lähivuosina läheisensä menettäneille, vaikka menetys ei ajallisesti sijoittuisikaan jouluun. Ensimmäinen joulu läheisen kuoleman jälkeen on usein raskain. Pitkien vapaiden aikana moni kohtaa lähisuhdeväkivaltaa, seksuaaliväliväkivaltaa, yksinäisyyttä ja päihdeongelmia. Muun muassa näiden seikkojen vuoksi joulun aika on useille ihmisille vuoden haasteellisinta aikaa.

Tänä jouluna pitkittynyt koronakriisi saa useat ihmiset hämilleen, ahdistumaan ja jopa pelkäämään. Korona on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. Tuntuu, että vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi. Arki ja elämä ovat muuttuneet ennakoimattomaksi. Korona tuo jouluun ristiriitaisia tunteita. Ihmiset haluavat tavata läheisiä, mutta samalla ehkä pelkäävät omaa tai läheistensä sairastumista ja kuolemaa. Mieleemme on saattanut iskostua tunne vaarasta, joka syntyy toisen ihmisen lähellä olemisesta.

ERILAISET KRIISIT

Kriisissä, ihminen ei selviydy aina aiempien kokemustensa ja taitojensa avulla, vaan joutuu mahdollisesti etsimään uusia selviytymiskeinoja tilanteeseen sopeutuakseen. Kriisin voi laukaista yksittäinen, äkillinen ja järkyttävä kokemus.  Kriisi voi syntyä myös hitaammin, erilaisten elämäntilanteisiin liittyvien haasteiden, kehityskriisien ja kasautuvan stressin myötä.

Kehitys- ja elämäntilannekriisit

Kehityskriisit ja elämäntilannekriisit ovat osa normaalia elämänkulkua ihmisen siirtyessä elämänvaiheesta toiseen. Ne ovat haasteellisia ja usein väistämättömiä elämää muuttavia tilanteita ja tapahtumia, jotka liittyvät esimerkiksi muutoksiin työelämässä, asuinpaikkakunnan tai asuinmaan muuttumiseen, vanhemmuuteen, lasten kasvuun ja kehitykseen tai muutoksiin parisuhteessa. Jouluna voi muutos olla sellainen, että aikuistuneet lapset eivät enää tulekaan kotiin viettämään joulua. Ehkä osa joulusta vietetään puolison vanhempien tai ystävien kanssa.  Eronnut tai leski joutuu viettämään joulua ilman puolisoa.

Traumaattinen kriisi

Traumaattisilla kriiseillä tarkoitetaan yllättäviä ja vakavia tilanteita, jotka horjuttavat elämänhallinnan tunnetta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vakava sairastuminen, läheisen kuolema, henkisen tai ruumiillisen väkivallan kokeminen tai näkeminen.

MITEN SELVIYTYÄ KRIISISTÄ?

Kriisistä selviytyminen edellyttää kriisin kohtaamista ja läpikäymistä niin, että siitä tulee osa elämän tarinaa. Kriisityöntekijän tai muun ammattiauttajan kanssa asiakkaan on mahdollista kohdata yhdessä vaikea tapahtuma tai elämänmuutos ja käsitellä sitä sekä sanallisesti että kehollisesti niin, että elämän hallinnantunne palautuu.

KRIISI EI OLE SAIRAUS

Traumaattiset kriisit tai kuormittavien asioiden kasaantuminen aiheuttaa psyykkistä kärsimystä suurimmalle osalle meistä. Kriisin synnyttämä ahdistus, pelko ja levottomuus eivät ole merkkejä psyykkisestä häiriöstä, vaan osa normaalia elämää.  Kysymys on siitä, että ihminen on joutunut tavanomaisesta poikkeavaan tilanteeseen, jossa hänen selviytymiskeinonsa ovat tilapäisesti riittämättömät.

KRIISI ON MAHDOLLISUUS

Tuore kriisi saattaa herättää muistot aikaisemmista kriiseistä ja niihin liittyvistä kipeistä muistoista, jolloin myös niitä päästään käsittelemään. Myös vaikeat lapsuuden- sekä nuoruudenkokemukset saattavat aktivoitua tuoreessa kriisissä ja niiden läpikäyminen on tärkeää. Kriisi voi synnyttää ihmisessä tarpeen pohtia arvojaan ja elämänsä tarkoitusta aiempaa syvällisemmin.

RESILIENSSI JA KRIISI

Kriisityöskentelyn avulla voidaan vahvistaa asiakkaan resilienssiä. Resilienssillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen kykenee hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys korostuu kriiseissä. Tuttuja toimintamalleja ja ajatuksia joudutaan silloin arvioimaan uudelleen. Resilienssi mahdollistaa sen, että ihminen kykenee palautumaan kriiseistä ja erilaisista kuormittavista tilanteista. Työskentelyn tuloksena asiakas saa käyttöönsä työkaluja, joita hän voi käyttää sekä sen hetkisen tilanteensa että tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. Kun kriisi on työstetty onnistuneesti, ihminen hyväksyy tapahtuneen osaksi elämäänsä ja kykenee suuntautumaan kohti uutta. Kriisien onnistunut käsittely mahdollistaa mielenterveyden vahvistumisen ja paremman sopeutumiskyvyn saavuttamisen.

 

– Tanja Moring, 20.12.2021

 

Kirjoittaja on kriisityöntekijä, sosionomi/diakoni (AMK), seksuaaliterapeutti, sertifioitu MBB-terapeutti (kehon ja mielen yhteys) sekä seksuaaliväkivallan asiantuntija

Päivystysaikoja on saatavissa etävastaanotollamme Tanjalle myös joulun aikana etäyhteydellä koko Suomeen. Älä jää yksin. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan kanssani mieltäsi painavista asioita täysin luottamuksellisesti. Tavanomaisesta hinnastostamme poiketen Tapaninpäivän tunnin tapaamisen hinta on 150 € normaalin 100 € sijasta.

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Etätapaaminen (1)
20
21
22
23
24
Etätapaaminen (1)
25
Etätapaaminen (3)
26
27
28
29
30
31
Etätapaaminen (3)