Ilmastoahdistuksen kanssa selviäminen ja kuinka tukea ilmastoahdistunutta nuorta

Ilmastoahdistus on yleistä etenkin nuorten keskuudessa. Laajassa kansainvälisessä ilmastoahdistustutkimuksessa 31 % suomalaisista vastaajista koki, että ilmastonmuutos on vaikuttanut jollain tavalla negatiivisesti heidän päivittäiseen toimintakykyynsä. Itsessään se ei ole mikään häiriö vaan normaali reaktio uhkaavaan asiaan (Sangervo, 2020). On normaalia olla huolissaan ilmastosta. Jos ahdistus kuitenkin alkaa rajoittamaan normaalia elämää tai tuntuu ylitsepääsemättömältä, voi olla hyvä hakea apua ahdistutukseen käsittelyyn.

Mitä ilmastoahdistuksella tarkoitetaan?

Ilmastoahdistukselle (Climate anxiety) ominaista on se, että nimenomaan ilmastonmuutokseen liittyvät asiat koetaan uhkana ja ahdistusta aiheuttavina asioina. Ilmastoahdistus voidaan siis nähdä ahdistuksen spesifimpänä muotona. Ilmastoahdistus, niin kuin yleinen ahdistuskin, on usein tunteena epämiellyttävä ja toisinaan toimintakykyä vakavastikin haittaava tekijä. Sille on kuitenkin myös paikkansa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttama ahdistus on normaali reaktio uhkaavaan asiaan eli muuttuvaan ilmastoon, joka tulee vaikuttamaan monella eri tavalla ihmisten elämään.

Ahdistuksen tunne voi lisätä toimintaa ja saada ihmiset aktiivisesti toimimaan ilmaston hyväksi eri tavoin kuten tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja arjessa ja osallistumaan mielenosoituksiin ilmaston hyväksi. Toiminta usein myös helpottaa ahdistuksen tunneta ja lisää toimijuuden tuntua. Toisinaan ilmastoahdistus aiheuttaa monenlaisia oireita kuten unihäiriöitä tai erivahvuista toimintakyvyn laskua. Vakaviakin oireita voi esiintyä kuten huomattavat psykosomaattiset oireet tai pakko-oireinen käyttäytyminen (Clayton et al 2017). Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että suru, avuttomuus, pelko, suuttumus ja syyllisyys olivat yleisiä ilmastotunteita suomalaisten keskuudessa (Marks ja kumppanit, 2021). Mitä ahdistus tarkoittaa ja miltä ahdistuksen tunne tuntuu?

Mitä tehdä, kun ahdistaa?

Jos ahdistus käy elämää haittaavaksi, on sen äärelle hyvä pysähtyä. Huolimatta ilmaston tilanteesta, myös sinä olet oikeutettu voimaan hyvin ja elämään merkityksellisen tuntuista elämää, vaikka turhautuminen ja epätoivo tuntuu toisinaan vievän kaiken ajan ja energian. Tällöin kannattaa pohtia omia rajoja, jaksamista ja tasapainoa esimerkiksi aktivismin ja levon välillä.

Ilmastoahdistukseen saattaa auttaa esimerkiksi:

1. Puhuminen Ahdistuksesta juttelu auttaa paitsi purkamaan ahdistusta, myös jäsentämään asiaa omassa mielessä mikä usein helpottaa myös omaa oloa.
2. Arvosta ja kunnioita ympäristö ahdistustasi Panu Pihkala puhuu blogissaan siitä, kuinka herkkyyden säilyttäminen maailman kivulle on arvokasta. Samaan aikaan ahdistukseen on kuitenkin hyvä säilyttää sopiva etäisyys, jotta oma hyvinvointi ei kärsi liikaa.
3. Sometauko Some voi luoda yhteisöllisyyden tuntua ja auttaa löytämään muita samanhenkisiä ihmisiä.  Mutta mikäli ahdistavat asiat ovat jatkuvasti suoraan kasvojen edessä voi olla vaikea keskittyä välistä muuhun. Sometauko tai sisällön rajaaminen voivat auttaa pitämään jokaisen tarvitsemia akkujen lataus taukoja.
4. Konkreettinen toimiminen sopivissa määrin Erilaiset teot ilmaston eteen voivat helpottaa oloa ja lisätä toimijuuden tunnetta. Tässäkin on kuitenkin hyvä muistaa tasapaino. Aina ei voi olla antamassa 100 % itsestään, sillä täyden toiminnan jälkeen tarvitaan aikaa perusteelliselle palautumiselle. Mikäli aina antaa kaikkensa, on myös loppuun palaminen nopeasti nurkan takana.
5. Mieti miten palaudut Voit vaikka kirjoittaa listan niistä asioista, joiden äärellä rentoudut. Auttaako palautumiseen metsäretki, avantouinti ja saunominen, mukavan kirjan lukeminen, ystävien näkeminen, kumppanin tai kumppaneiden kanssa ajan viettäminen tai videopelien pelaaminen? Palautumiselle voi myös merkitä kalenteriin oman aikansa, mikäli se muuten tuntuu jäävän liian vähälle huomiolle.
6. Mindfulness ja tietoisuusharjoitukset Erilaiset tietoisuusharjoitukset voivat auttaa löytämään lempeämpää suhtautumista itseen ja muihin, mikä helpottaa niiden asioiden hyväksymistä mitä juuri sinä et tässä hetkessä pysty muuttamaan. Hyviä harjoituksia löytää ihan netistä googlettamalla. Esimerkiksi oivamieli.fi sivustolla on monia erilaisiin tilanteisiin sopivia harjoituksia.
7. Ilmastoahdistuksen pohtiminen ammattilaisen kanssa Ammattilaisen kanssa voi turvallisessa ympäristössä purkaa ilmastoon liittyvää ahdistusta, pelkoa, surua ja voimattomuuden tunnetta, sekä pohtia omia vaikuttamiskeinoja suhteessa omiin voimavaroihin. Ammattiavun piiristä saa apua myös toimintakyvyn laskuun ja ilmastoahdistuksen vakavampiin oireisiin.

Miten suhtautua nuoren ilmastoahdistukseen?

Usein ilmastoahdistusta ja siihen liittyviä pulmia pidetään nuoruuteen kuuluvana normaalina kipuiluna tai jopa hömpötyksenä. Ilmastoahdistus on kuitenkin todellinen, validi olotila, jota ei sovi vähätellä. Kuten edellä mainittiin, voi ilmastoahdistus tuoda isojakin haasteita elämään. Empatia ja huoli maailman tilanteesta on normaalia ja voi myös kertoa välittävästä ja arvostavasta tavasta suhtautua luontoon ympärillämme.

Nuoren ilmaistessa voimakasta ahdistusta ja huolta maailman tilasta voi aikuisesta tuntua herkästi voimattomalta, sillä ahdistuksen syytä ei kukaan yksittäinen ihminen pysty poistamaan. Tarve auttaa tai ratkaista tilanne on inhimillinen ja ymmärrettävä, muttei aina toimivin ratkaisu sillä, jos keskityt neuvomaan saattaa nuorelle tulla olo, että hänen tunteensa sivuutetaan. Tärkeää olisikin, että ahdistuneella olisi mahdollisuus purkaa ja pohtia ilmastoon liittyviä huolia turvallisen aikuisen kanssa. Nuoren toiminta ilmaston puolesta saattaa herättää aikuisissa syyllisyyden tunteita tai kokemuksen että nuori syyttää aikuisia ilmastontilasta. Tämän äärelle on hyvä myös itse pysähtyä.

Ohjeita vanhemmille liittyen nuoren ilmastoahdistukseen

Yllä mainittuja keinoja ahdistuksen helpottamiseksi voi loistavasti soveltaa yhdessä nuoren kanssa. Niiden lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Kunnioita nuorta äläkä vähättele hänen kokemustaan. Nuoren on tärkeä tuntea, ettei hän ole yksin ison ja kuormittavan asian kanssa.
2. Älä vertaile nuoren kokemusta omaan nuoruuteesi vaan keskity kuuntelemaan mitä nuori sanoo sinulle juuri nyt tässä hetkessä. Voit toki kertoa mikä sinua on auttanut ahdistavassa tilanteessa, jos se voisi tuoda nuorelle uusia näkökulmia ahdistuksen käsittelyyn.
3. Anna nuorelle tilaa tuntea erilaisia tunteita. Tunteet voivat tuntua vaikeilta ottaa vastaan mutta ne eivät kestä ikuisesti vaan menevät aina lopulta ohi. Niin sinun kuin nuorenkin tuntemat.
4. Pohtikaa yhdessä mitä voisitte yhdessä tehdä ilmaston hyväksi. Lähtisittekö lenkkipolun varrelle keräämään roskia vai osallistuisitteko yhdessä mielenosoitukseen ilmaston hyväksi? Keinoja on monia ja usein nuoret haluavatkin konkreettisia toimia.
5. Keskustele nuoren kanssa toiminnan ja levon tasapainosta ja siitä, että nuori on oikeutettu voimaan hyvin.  Kysy mikä helpottaa nuoren oloa ja miten sinä voisit auttaa nuorta voimaan hyvin? Nuori ei välttämättä osaa antaa konkreettisia neuvoja siitä mitä häntä auttaisi juuri nyt, mutta hän voi jäädä miettimään ja palata asiaan myöhemmin.
6. Pidä keskusteluyhteys avoinna. Ahdistus tuskin katoaa yhden keskustelun jälkeen, mutta nuorelle tuo turvaa, mikäli lähellä on aikuinen, jonka kanssa uskaltaa keskustella ja jolle näyttää vaikeatkin tunteet.

Mikäli ilmastoon liittyvät asiat pohdituttavat ja haittaavat hyvinvointia, olet sydämellisesti tervetullut pohtimaan ilmastoon liittyvää- tai ihan yleistä ahdistusta vastaanotolleni.

Materiaalia liittyen ilmastoahdistukseen, johon tutustua:

Mieli Ry: Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen

Ympäristöahdistus.fi

Panu Pihkalan blogi

Lähteet:

Clayton, S., Manning, C. M., Krygsman, K., & Speiser, M. (2017). Mental Health and Our Changing Climate: Impacts, Implications, and Guidance. Washington, D.C.: American Psychological Association, and ecoAmerica.

Marks, E., Hickman, C., Pihkala, P., Clayton, S., Lewandowski, Eric R., Mayall, E.E., and Wray, B., Mellor, C. & van Susteren, Lise. (2021). Young People's Voices on Climate Anxiety, Government Betrayal and Moral Injury: A Global Phenomenon. http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3918955 

Sangervo, J. (2020) Ilmastoahdistus ja ilmastotoivo: tunteiden yhteys ilmastotoimiin. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009096932

Kirjoittaja: Mira Laitinen (Psykologi, seksuaalineuvoja)

Varaa aika asiantuntijaltamme

Älä jää yksin asioiden kanssa, vaan ota rohkeasti yhteyttä ihan mistä asiasta vaan. Kaikki tapaamiset voidaan järjestää myös etänä. Varaa sinulle sopiva aika kalenterista ja aloitetaan keskustelut.