Ilmastoahdistus on yleistä etenkin nuorten keskuudessa. Laajassa kansainvälisessä ilmastoahdistustutkimuksessa 31 % suomalaisista vastaajista koki, että ilmastonmuutos on vaikuttanut jollain tavalla negatiivisesti heidän päivittäiseen toimintakykyynsä. Itsessään se ei ole mikään häiriö vaan normaali reaktio uhkaavaan asiaan (Sangervo, 2020). On normaalia olla huolissaan ilmastosta. Jos ahdistus kuitenkin alkaa rajoittamaan normaalia elämää tai tuntuu ylitsepääsemättömältä, voi olla hyvä hakea apua ahdistutukseen käsittelyyn.
Ilmastoahdistukselle (Climate anxiety) ominaista on se, että nimenomaan ilmastonmuutokseen liittyvät asiat koetaan uhkana ja ahdistusta aiheuttavina asioina. Ilmastoahdistus voidaan siis nähdä ahdistuksen spesifimpänä muotona. Ilmastoahdistus, niin kuin yleinen ahdistuskin, on usein tunteena epämiellyttävä ja toisinaan toimintakykyä vakavastikin haittaava tekijä. Sille on kuitenkin myös paikkansa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttama ahdistus on normaali reaktio uhkaavaan asiaan eli muuttuvaan ilmastoon, joka tulee vaikuttamaan monella eri tavalla ihmisten elämään.
Ahdistuksen tunne voi lisätä toimintaa ja saada ihmiset aktiivisesti toimimaan ilmaston hyväksi eri tavoin kuten tekemällä ilmastoystävällisiä valintoja arjessa ja osallistumaan mielenosoituksiin ilmaston hyväksi. Toiminta usein myös helpottaa ahdistuksen tunneta ja lisää toimijuuden tuntua. Toisinaan ilmastoahdistus aiheuttaa monenlaisia oireita kuten unihäiriöitä tai erivahvuista toimintakyvyn laskua. Vakaviakin oireita voi esiintyä kuten huomattavat psykosomaattiset oireet tai pakko-oireinen käyttäytyminen (Clayton et al 2017). Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että suru, avuttomuus, pelko, suuttumus ja syyllisyys olivat yleisiä ilmastotunteita suomalaisten keskuudessa (Marks ja kumppanit, 2021). Mitä ahdistus tarkoittaa ja miltä ahdistuksen tunne tuntuu?
Jos ahdistus käy elämää haittaavaksi, on sen äärelle hyvä pysähtyä. Huolimatta ilmaston tilanteesta, myös sinä olet oikeutettu voimaan hyvin ja elämään merkityksellisen tuntuista elämää, vaikka turhautuminen ja epätoivo tuntuu toisinaan vievän kaiken ajan ja energian. Tällöin kannattaa pohtia omia rajoja, jaksamista ja tasapainoa esimerkiksi aktivismin ja levon välillä.
Ilmastoahdistukseen saattaa auttaa esimerkiksi:
Usein ilmastoahdistusta ja siihen liittyviä pulmia pidetään nuoruuteen kuuluvana normaalina kipuiluna tai jopa hömpötyksenä. Ilmastoahdistus on kuitenkin todellinen, validi olotila, jota ei sovi vähätellä. Kuten edellä mainittiin, voi ilmastoahdistus tuoda isojakin haasteita elämään. Empatia ja huoli maailman tilanteesta on normaalia ja voi myös kertoa välittävästä ja arvostavasta tavasta suhtautua luontoon ympärillämme.
Nuoren ilmaistessa voimakasta ahdistusta ja huolta maailman tilasta voi aikuisesta tuntua herkästi voimattomalta, sillä ahdistuksen syytä ei kukaan yksittäinen ihminen pysty poistamaan. Tarve auttaa tai ratkaista tilanne on inhimillinen ja ymmärrettävä, muttei aina toimivin ratkaisu sillä, jos keskityt neuvomaan saattaa nuorelle tulla olo, että hänen tunteensa sivuutetaan. Tärkeää olisikin, että ahdistuneella olisi mahdollisuus purkaa ja pohtia ilmastoon liittyviä huolia turvallisen aikuisen kanssa. Nuoren toiminta ilmaston puolesta saattaa herättää aikuisissa syyllisyyden tunteita tai kokemuksen että nuori syyttää aikuisia ilmastontilasta. Tämän äärelle on hyvä myös itse pysähtyä.
Yllä mainittuja keinoja ahdistuksen helpottamiseksi voi loistavasti soveltaa yhdessä nuoren kanssa. Niiden lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
Mikäli ilmastoon liittyvät asiat pohdituttavat ja haittaavat hyvinvointia, olet sydämellisesti tervetullut pohtimaan ilmastoon liittyvää- tai ihan yleistä ahdistusta vastaanotolleni.
Materiaalia liittyen ilmastoahdistukseen, johon tutustua:
Mieli Ry: Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen
Lähteet:
Clayton, S., Manning, C. M., Krygsman, K., & Speiser, M. (2017). Mental Health and Our Changing Climate: Impacts, Implications, and Guidance. Washington, D.C.: American Psychological Association, and ecoAmerica.
Marks, E., Hickman, C., Pihkala, P., Clayton, S., Lewandowski, Eric R., Mayall, E.E., and Wray, B., Mellor, C. & van Susteren, Lise. (2021). Young People's Voices on Climate Anxiety, Government Betrayal and Moral Injury: A Global Phenomenon. http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3918955
Sangervo, J. (2020) Ilmastoahdistus ja ilmastotoivo: tunteiden yhteys ilmastotoimiin. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009096932
Kirjoittaja: Mira Laitinen (Psykologi, seksuaalineuvoja)
Älä jää yksin asioiden kanssa, vaan ota rohkeasti yhteyttä ihan mistä asiasta vaan. Kaikki tapaamiset voidaan järjestää myös etänä. Varaa sinulle sopiva aika kalenterista ja aloitetaan keskustelut.
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta: