Kuinka moni meistä ajattelee ravitsemusta muun kuin ulkonäköön tai fyysiseen hyvinvointiin liittyen? Harva. Moni haluaa laihtua tai kasvattaa lihasmassaa. Hyvään ravitsemukseen ja ruokavalioon liitetään poikkeuksetta sana fyysinen terveys. Huonoon ruokavalioon puolestaan pelottavat sairaudet, kuten diabetes, syöpä, suoliston mikrobiflooran epätasapaino, tulehdusriski kasvaa jne, mutta entä sitten mielenterveys?
Tulen kirjoittamaan Mielipalvelujen sivuille juttuja ravitsemuksen ja syömisen vaikutuksesta mieleen ja kokonaishyvinvointiin. Tämä artikkelisarjan ensimmäinen osa toimikoon johdantona aihepiiriin.
Ravitsemusta ja mielenterveyttä voidaan tarkastella monelta eri kantilta.
Ravitsemus vaikuttaa suolistomikrobien hyvinvointiin, matala-asteiseen inflammaatioon, elinten optimaaliseen toimintaan, mieleen ja niin edelleen. Lisäksi nämä kaikki tekijät ovat yhteydessä toisiinsa.
Yksi näkökulma on tavalla tai toisella vinksalleen mennyt suhde ruokaan, syömiseen ja omaan kehoon. Yhteys ylipainon ja epäterveellisten elämäntapojen aiheuttaman kehon ja mielen pahoinvoinnin välillä on monelle itsestäänselvyys. Yleensä kuitenkin ajatellaan, että ylipaino mielen matalalentoon nimenomaan sen takia, että kokee itsensä jotenkin rumaksi ja huonoksi, eli ulkonäköön ja laiskuuteen liittyvien negatiivisten mielikuvien kautta. Toisaalta syömiseen ja syömiskäyttäytymiseen liittyvä terveystietoisuus voi olla kaksiteräinen miekka. Korostunut terveystietoisuus, ulkonäköön ja terveyteen keskittyminen johtavat niin ikään mielen ja kehon pahaan oloon. Voidaan ajatella, että kun omasta terveydestä, syömisestä ja/tai liikunnasta tulee tavalla tai toisella elämän keskipiste, jonka ympärille erilaiset säännöt ja ”pakot” kietoutuvat ja alkavat hallita arkea joustamattomina osina elämää, ollaan menossa metsään ja kovaa. Aina voi kuitenkin tehdä U-käännöksen, kun huomaa voivansa terveystietoisuutensa vuoksi huonosti.
Ulospäin näkyvien merkkien lisäksi epäterveellinen ja/tai rajoitettu yksipuolinen ruokavalio johtaa ajan myötä myös aliravitsemustiloihin. Aliravittu elimistö tarkoittaa myös aliravittuja aivoja ja mieltä. Nälkäisenä moni meistä muuttuu suorastaan raivohulluksi. Kroonisesti väärin ruokitut aivot eivät toimi optimaalisesti edes normaalitilanteessa puhumattakaan tilanteessa, jossa aivojen kantaja kamppailee elämässä haastavien tilanteiden, kuten vaikkapa edellä mainittujen stressin, kriisitilanteen tai masennuksen kanssa.
Ravitsemuksella on yllättävä merkitys mielen toipumisessa yhtä lailla kuin somaattisesta sairaudesta.
Mieli tai fyysinen kehomme on ikään kuin rakennus. Jos rakennus menee maanjäristyksessä rikki, sitä ei voi korjata ainoastaan pyytämällä jotakuta toista kasaamaan tiilet päällekkäin uudelleen. Tarvitaan laastia, uusia tiiliä, nauloja, ikkunalasit ja niin poispäin. Lisäksi tarvitaan tsemppiä ja kovasti töitä, jotta rakennus saadaan ennalleen tai toimivaksi. Hihat täytyy kääriä itse, ja apujoukot ovat tärkeitä myös. Voi olla, että asiantuntijaa, kuten rakennusmestaria, kaivataan apuun. Ei siis riitä, että haetaan kasa nauloja, muttei muita korjaamiselle välttämättömiä palikoita ja istahdetaan viereen katsomaan niitä purkissa lojuvia nauloja.
Toisin sanoen, ravitsemustila ei korjaannu ainoastaan kahmimalla kourakaupalla lisäravintoaineita purkista. Hyvä ravitsemus perustuu ensisijaisesti monipuoliseen ruokavalioon ja monipuolisesti valmistettuun ruokaan. Erityistilanteissa voidaan arvioida lisäravintoaineiden tarvetta toki ja ne saattavat ollakin erityistilanteissa tarpeen. On myös hyvä tiedostaa liikunnan. Ei sokerikaan sekoitu seisovaan veteen vaan jää lasin pohjalle lojumaan. Samalla tavalla ravintoaineiden ja hapen kulkeutuminen verenkierron mukana kohdekudoksiin vaatii liikettä.
Erityistilanteissa ravitsemuksen merkitys kuitenkin korostuu. Se on kuitenkin jokaiselle arvioitava erikseen sen jälkeen kun sen hetkiset syömiseen ja ruokavalioon liittyvät tekijät on kartoitettu. Syömisestä ei pidä tehdä uutta ahdistuksen aihetta. Kohti tervettä suhtautumista terveeseen ja monipuoliseen ruokaan voi kulkea pikkuhiljaa avoimin uteliain mielin.
Apua kannattaa pyytää, mikäli asia mietityttää, jotteivät terveys ja ruoka muodostu uudeksi epävarmuutta aiheuttavaksi riesaksi.
Haluatko keskustella tämän artikkelin aiheesta, tai jostakin muusta mielen pulmista? Meidän asiantuntijat ovat aina valmiita keskustelemaan ja auttamaan. Voit varata ajan tapaamiselle helposti ja nopeasti ajanvarauskalenteristamme.
Mielipalvelut toimii Helsingissä, Tampereella, Turussa sekä etäyhteyksin ympäri Suomen. Klikkaa alta:
