Author Archives: Jukka Kanninen

About Jukka Kanninen

Olen psykologina tehnyt pitkän työuran erilaisissa ihmissuhdetehtävissä. Olen toiminut kouluttajana, työnohjaajana ja työterveyspsykologina. Olen tehnyt työtä yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen kanssa.
Miksi ihminen itkee?

Miksi ihminen itkee?

Itku on tunteiden kommunikaatiota. Vauva kertoo itkullaan tarpeistaan kuten: nälkä, jano, kipu, kylmä, kuuma. Itku on toimivaa kommunikaatiota ja se saa useimmiten hoitajan (äidin) huomion ja vastauksen kommunikaatioonsa.

Lapsi oppii vähitellen ääntelyllään ja sitten sanoillaan ja lopuksi puheillaan ilmaisemaan tarpeitaan. Kasvattajat ovat yleensä mielissään siitä, mitä ”aikuisemmin” lapsi oppii toimimaan. Kehittyessään ”rationaaliseksi” olennoksi lapsi saa osakseen valtavasti ihastelua ympäristöltään ja erityisesti lähimmiltään.

Lapsen kasvaessa tunteiden suora ilmaisu valitettavasti vähitellen tahtoo jäädä taka-alalle, vaikka ilmaisun tarve ei ole mihinkään hävinnyt. Lapselle saattaa aiheutua pahaa oloa tilanteissa, joita aikuiset eivät osaa aavistaakaan. Ei ole mitään ”vakiomörköä”, vaan melkein mikä tahansa uusi ärsyke saattaa olla lapsesta pelottava. Pahat olot, pettymykset ja avuttomuuden tunne jäävät kuitenkin helposti ilmaisematta, kun lapsi huomaa, että erityisesti pärjäämisestä ja selviytymisestä palkitaan. Myöskin riemun purkaukset saattavat jäädä ”aikuistumisen” jalkoihin.

Ihmiset rationalisoivat tunteensa piiloon

Kasvaessaan ihminen oppii käsittelemään jotenkin järkeilemällä erilaisia tunteitaan ja varsinkin pahaa oloaan, siten, ettei se haittaisi omaa arkielämää. Ehkä yritetään välttää tilanteita, joissa pelätään tunteiden saavan vallan ja hallinnan tunteen romahtavan. Näin esimerkiksi pelon, avuttomuuden, mitättömyyden ja vihan tunteet jäävät helposti purkamatta, mutta samalla myöskin positiiviset onnistumisen ja ilon tunteet jäävät helposti taka-alalle. Purkamattomat tunteet vievät ihmisen voimavaroja ja aiheuttavat mm. ahdistusta. Toisaalta purkamattomat paineet saattavat jopa toimia käyttövoimana hyviin suorituksiin esim. työelämässä. ”Tunnepanttaus” kuitenkin ajan mittaan johtaa useinkin uupumiseen.

Voisiko itkun löytäminen olla hyödyllistä oman syvimmän itsen löytämiseksi ja hyväksymiseksi sekä pahan olon purkamiseksi?

Usein ihminen kokee itkun haittaavan hallinnan tunnettaan. Kuitenkin monet ihmiset kertovat helpottuneesta ja rentoutuneesta olosta saatuaan itkettyä kunnolla. Myöskin oman itsensä hyväksyminen ja mielen avartuminen tuntuu lisääntyvän itkun jälkeen. Tuntuu myös siltä, että elämään löytyy uusia suuntia, kun ahdistus ei lukitse näköaloja niin paljon.

Itkuvirsien esittäjät ja itkijänaiset auttoivat joskus entisinä aikoina ihmisiä herkistymään itkulle, ainakin hautajaisissa. Mitenköhän me löytäisimme nykyelämässä itkun puhdistavan vaikutuksen uudelleen, miten voisimme auttaa itseämme herkistymään tunteille ja tunneilmaisulle? Usein saatamme itkeä yksin kotona, joka on hyvä alku sekin. Ehkäpä kulttuurimme on jo muuttumassa siihen suuntaan, että voimme näyttää herkkyyttämme vähemmän häpeillen.

Pitäisikö siis alkaa itkeskelemään? Itkemällä saamme purettua jotakin, siis kannattaa ilman muuta itkeä, kun itkettää. Mutta ehkä kysymys on enemmänkin siitä, sallisinko itselleni ylipäätään vähän enemmän tunne-elämää, tunnekokemuksia pelkäämättä oman arvoni menettämistä.

Tunteita voi tunnistaa ja käsitellä monella tapaa. Tärkeintä lienee, että antaa tunteiden tulla kokemukseksi ja tarpeen vaatiessa pysähtyy tutkailemaan, että mistähän nyt mahtaa olla kyse, mitähän tämä tunne kertoo minusta ja suhteestani maailmaan. Näin löydämme itsestämme uusia puolia, jotka auttavat selviämään ja iloitsemaan elämästä.

Vaikka maailman meno on nykyään aika kiivasta, voimme tietoisesti yrittää välillä pysähtyä ja tarvittaessa pyytää, vaikka apuvoimia tunteiden pohdiskeluun.

Varaa aika keskusteluun

Haluatko keskustella kanssani tämän artikkelin aiheesta, tai jostakin muusta mielen pulmista?

Muutama ajatus väsymisestä ja jaksamisesta

Muutama ajatus väsymisestä ja jaksamisesta

Mistä väsyminen johtuu?

Väsymistä tuntuu olevan yleisesti liikkeellä yhteiskunnassamme. Perinteisten rakenteiden murtuminen ja kiihtyvä muutos rasittavat meitä kaikkia. Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että muutokset eivät koskettaisikaan henkilökohtaisesti meitä.

Elämäämme tukeva näkymätön ”viitekehys” hämärtyy. Tämä hämärtyminen aiheuttaa painetta ja väsymystä. Koska viitekehyksen hämärtyminen on niin abstraktia, emme välttämättä edes osaa yhdistää näitä kahta asiaa toisiinsa.

Tarkemmin ajateltuna voimme todeta, että väsyminen on väistämättä osa tavallista elämää ja sitä kokevat kaikki. Ehkä meidän pitäisi paremmin suvaita väsymystämme, eikä tuomita itseämme jotenkin huonoksi, jos emme aina jaksa.

Väsymistä voisimme pitää myös tervetulleena muistutuksena siitä, että meillä on tunteet ja välillä ne kertovat, että nyt ei kaikki mene ihan ”putkeen”.
Jatkanko näin, vai vai pitäisikö tehdä jotain korjauksia. Tätä havahtumista pitäisi ajatella tyydytyksellä, eikä itsensä moitiskelulla, että nyt sitä on menty metsään.

Vähän samalla tavalla kuin nälkä on muistutus siitä, että nyt pitäisi syödä, on väsymys muistutus siitä, että pitäisi muuttaa suuntaa.

Väsyessä usein varmaan tulee mieleen, että olisipa silloin ja silloin pitänyt tehdä toisin, niin asiat olisi paljon paremmin. Tämän paremmin ei kyllä voi omia voimavarojaan hukata – miten olisin voinut tehdä toisin, minähän olen tehnyt juuri niin kun olen osannut kullakin hetkellä. Menneiden katuminen on turhaa, koska menneisyyttä ei pysty muuttamaan.

Ajatelkaamme siis eteenpäin – miten nyt olisi viisasta jatkaa sen näköistä elämää, kuin nyt parhaiten osaan.

Iskulauseita, jotka kannattaa ottaa osaksi omaa arkea:

  • Väsyminen on osa elämää, aina ei tarvitse jaksaa
  • Et ole yksin, kaikki kokevat väsymystä
  • Kriisi antaa kasvun mahdollisuuden, älä selitä sitä pois
  • Ole tyytyväinen, kun olet jaksanut yrittää, aina ei tarvitse onnistua
  • Pienikin lisäys itsensä hyväksymiseen voi käynnistää voimistumisen
  • Jos et keksi itsestäsi muuta hyvää, niin muista, että olet kaikista paras olemaan juuri sinä
  • Huomaa, että maailma ei ole vielä valmis, mutta tuskin ehdit saada sitä valmiiksi, joten löysää ja jätä toisillekin tehtävää

 

Lisätietoja
Tutustu tarkemmin kirjoittaja Jukka Kanniseen: Jukka Kanninen – Varaa aika

Jukka Kanninen

Jukka Kanninen

Olen psykologina tehnyt pitkän työuran erilaisissa ihmissuhdetehtävissä. Olen toiminut kouluttajana, työnohjaajana ja työterveyspsykologina. Olen tehnyt työtä yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen kanssa.

Työskentelytapani on asiakasta kuunteleva ja yhteisiä ratkaisuja hakeva. Uskon että ihmisissä on paljon voimavaroja, jotka ovat jääneet pimentoon ja jotka voidaan hyvällä kuuntelulla saada esille. Ratkaisut ovat useimmiten asiakkaalla itsellään, mutta tarvitaan ymmärtäväinen kuuntelija ratkaisujen löytämiseksi elämän vaikeisiin haasteisiin.

Maailma, jossa elämme on muuttunut hyvin monitahoiseksi, monimutkaiseksi ja kiireelliseksi. Tämä aiheuttaa helposti paineita meissä jokaisessa. Kulttuurimme on tehnyt meistä monet hyvin vastuullisiksi, jopa ylivastuullisiksi, jolloin helposti uuvumme. Silloin on tervettä etsiä keskustelukumppania asiantuntijataholta. Aina löytyy uusia näkökulmia, kun yhdessä mietitään.

Varaa aika

Varaa aika Jukka Kanniselta:

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2018
2019
2020
2021
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
Tapaamisaika (2)
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31