Psykoterapiaryhmä ihmisten kanssa työskenteleville – Tiistaisin klo 17.00-19.00 – Helsinki

Psykoterapiaryhmä ihmisten kanssa työskenteleville – Tiistaisin klo 17.00-19.00 – Helsinki

Työskentely muiden ihmisten kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin eteen on kuormittavaa ja aktivoi myös omaan persoonaan liittyviä kipukohtia ja elämän keskeneräisiä kysymyksiä. Tämä ryhmän on ammattilaisten psykoterapiaryhmä, jossa olet itse osallistujana.

Voit osallistua ryhmään, jos sinulla on masennus-, ahdistus- tai muita mielenterveyden ongelmia ja haluat työskennellä niiden kanssa ja käsitellä menneisyyden tai tämän päivän elämänkokemuksia.

Ryhmä auttaa jäseniään löytämään ymmärrystä ja ratkaisuja. Ryhmämuotoinen psykoterapia on harjoittelupaikka uusille taidoille, asenteille ja ajattelulle.

Työskentelyn menetelminä ovat vapaa, luottamuksellinen keskustelu, toiminnalliset harjoitukset ja psykofyysisen psykoterapian työskentelymallit.

Psykoterapiaryhmä kokoontuu tiistaisin klo 17-19. Psykoterapiaryhmään voit hakea Kelan kuntoutuspsykoterapian tukea. Voit osallistua myös omakustanteisesti. Sitoutuminen vuodeksi kerrallaan.

Ryhmään tulijat haastatellaan etukäteen. Voit varata ajan haastatteluun alempana sijaitsevasta kalenterista. (25.1 Ti tai 9.2 Ke) Haastattelun hinta 50€, kesto 45min.

Hinta 20,90/105€ (Kelakorvauksen jälkeen / ilman kelakorvausta, omakustanteisesti) per kokoontumiskerta.

Ryhmän kokoontumistila: Mielipalvelut Oy, Lehtikuusentie 2, 00270 Helsinki

Psykoterapeutti: Arja Saimaala, YTM, ryhmäanalyytikko, psykofyysinen psykoterapeutti, TRO

Tiedustelut: asiakaspalvelu@mielipalvelut.fi ja arja.saimaala@mielipalvelut.fi

Yhteydenotot ja ilmoittautumiset sähköpostitse: asiakaspalvelu@mielipalvelut.fi

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
Haastattelu Terapiaryhmä (9)
26
27
28
29
30
31
Psykoterapiaa odottavien lyhytterapiaryhmä – Tiistaisin klo 15.00-16.30 – Helsinki

Psykoterapiaa odottavien lyhytterapiaryhmä – Tiistaisin klo 15.00-16.30 – Helsinki

Psykoterapian aloittaminen vaatii usein odottamista ja sinnikkyyttä sopivan terapeutin ja terapiamuodon löytämiseksi.

Tähän odottajien lyhytterapiaryhmään voit osallistua 4-12 kertaa.

Voit osallistua ryhmään, jos sinulla on masennus- tai ahdistus- tai muita mielenterveyden ongelmia ja haluat työskennellä niiden kanssa.

Ryhmän ja terapeutin tuki auttaa jaksamaan arjessa ja antaa välineitä ja ymmärrystä selviämiseen. Oma aktiivisuus hyvinvoinnin parantamisessa on tärkeää.

Työskentelyn menetelminä ovat vapaa, luottamuksellinen keskustelu, toiminnalliset harjoitukset ja psykofyysisen psykoterapian työskentelymallit.

Lyhytterapiaryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15-16.30. Ryhmään osallistuminen tapahtuu neljän käyntikerran jaksoissa.

Ryhmään tulijoilta edellytetään Mielipalvelut Oy:n työntekijöiden tai työterveyshuollon työntekijän tai muun terveydenhuollon ammattilaisen suositusta.

Ryhmään tulijat haastatellaan etukäteen. Voit varata ajan haastatteluun alempana sijaitsevasta kalenterista. (25.1 Ti tai 9.2 Ke) Haastattelun hinta 50€, kesto 45min.

Hinta: 67€ per kokoontumiskerta.

Ryhmän kokoontumistila: Mielipalvelut Oy, Lehtikuusentie 2, 00270 Helsinki

Psykoterapeutti: Arja Saimaala, YTM, ryhmäanalyytikko, psykofyysinen psykoterapeutti, TRO

Tiedustelut: asiakaspalvelu@mielipalvelut.fi ja arja.saimaala@mielipalvelut.fi

Yhteydenotot ja ilmoittautumiset sähköpostitse: asiakaspalvelu@mielipalvelut.fi

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
Haastattelu Terapiaryhmä (9)
26
27
28
29
30
31
Psykoterapiaryhmä naisille – Tiistaisin klo 12.30-14.00 – Helsinki

Psykoterapiaryhmä naisille – Tiistaisin klo 12.30-14.00 – Helsinki

Viikoittain kokoontuva traumatyöskentelypainotteinen psykoterapiaryhmä naisille.

Voit osallistua ryhmään, jos sinulla on masennus- ja/tai ahdistusoireita ja haluat työstää traumaattisia tai elämän muutosvaiheisiin liittyviä kokemuksia.

Ryhmä auttaa jäseniään löytämään ymmärrystä ja ratkaisuja. Ryhmän avulla saadaan aikaan myönteisiä muutoksia ja elämänlaadun paranemista.

Työskentelyn menetelminä ovat vapaa, luottamuksellinen keskustelu ja psykofyysisen psykoterapian ja sensomotorisen traumaterapian työskentelymallit.

Psykoterapiaryhmä kokoontuu tiistaisin klo 12.30-14. Ryhmä alkaa, kun osallistujien määrä on neljä. Yhteensä ryhmässä voi olla kahdeksan osallistujaa. Psykoterapiaryhmään voit hakea Kelan kuntoutuspsykoterapian tukea. Voit osallistua myös omakustanteisesti. Sitoutuminen vuodeksi kerrallaan.

Hinta 15,90/100€ (Kelakorvauksen jälkeen / ilman kelakorvausta, omakustanteisesti) per kokoontumiskerta.

Ryhmään tulijat haastatellaan etukäteen. Voit varata ajan haastatteluun alempana sijaitsevasta kalenterista. (25.1 Ti tai 9.2 Ke) Haastattelun hinta 50€, kesto 45min.

Ryhmän kokoontumistila: Mielipalvelut Oy, Lehtikuusentie 2, 00270 Helsinki

Psykoterapeutti: Arja Saimaala, YTM, psykoterapeutti, ryhmäanalyytikko, psykofyysinen psykoterapeutti, sensomotorinen psykoterapeutti (taso 1)

Tiedustelut: asiakaspalvelu@mielipalvelut.fi ja arja.saimaala@mielipalvelut.fi

Yhteydenotot ja ilmoittautumiset sähköpostitse: asiakaspalvelu@mielipalvelut.fi

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
Haastattelu Terapiaryhmä (9)
26
27
28
29
30
31
Rakkausriippuvuus eli rakkausaddiktio – Pakonomainen tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi

Rakkausriippuvuus eli rakkausaddiktio – Pakonomainen tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi

Oletko jäänyt jumiin toimimattomaan parisuhteeseen? Oletko parisuhteessa, jossa on fyysistä-, henkistä-, taloudellista-, digitaalista- ja/tai seksuaalista väkivaltaa? Vietätkö paljon aikaa selaillen deittisovelluksia? Onko sinun vaikea olla yksin? Oletko luopunut sinulle tärkeistä asioista kumppanisi vuoksi? Käytätkö useita deittisovelluksia? Uskotko, että olisit onnellinen ja kaikki järjestyisi, jos vain löytäisit sen oikean kumppanin? Jos vastasit yhteen kysymykseen myöntävästi, saatat kärsiä rakkausriippuvuudesta eli rakkausaddiktiosta.

Rakkausriippuvuus eli rakkausaddiktio

Rakkausriippuvuudella tarkoitetaan pakonomaista ihmissuhteen tavoittelua. Rakkausriippuvainen ei janoa seksiä, vaan todellista rakkautta tai ihastumista. Rakkausriippuvainen on usein kykenemätön pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan, mutta tekee kaikkensa toisten hyvinvoinnin eteen. Riippuvainen on sisäistänyt virheellisen ajatusmallin, jonka mukaan rakkaus on ansaittava olemalla aina käytettävissä ja asettamalla muiden tarpeet etusijalle. Rakkausaddiktiosta kärsivä elää kumppaninsa kautta. Hän saattaa muun muassa katkaista ystävyyssuhteita, muuttaa ulkonäköään ja mukautua kumppaninsa harrastuksiin ja elämäntapaan miellyttääkseen rakastettuaan. Hän siis ohjautuu itsensä ulkopuolelta. Suhteen päättyessä hänen voi olla vaikea kannatella itseänsä ja elämäänsä, ellei hän löydä heti uutta suhdetta. Uudet suhteet ovat riippuvaiselle lupaus järjestää kaikki asiat uuden kumppanin elämässä rakkauden voimalla olipa kyse sitten uuden kumppanin päihteiden käytöstä, väkivaltaisuudesta, taloudesta tai mielenterveydenongelmista ja tulla sitä kautta itse rakastetuksi.

Rakkausriippuvainen jää usein jumiin suhteeseen, jossa todellista yhteyttä ei ole. Kumppani voi olla sitoutumiskammoinen, varattu, väkivaltainen tai itsekin riippuvainen. Rakkausriippuvaisella on kaksi pelkoa: tiedostettu hylätyksi tulemisen pelko ja tiedostamaton läheisyyden pelko. Rakkausriippuvuudessa on kysymys käyttäytymismallista, joka ei ole omassa hallinnassa. Riippuvainen ei kykene lopettamaan itselleen vahingollista toimintaa, vaikka saattaa ymmärtää sen haitallisuuden. Rakkausriippuvainen janoaa hyvänolon tunnetta, jonka rakastuminen saa aikaan. Rakkausriippuvainen tuntee euforiaa saadessaan tärkeältä ihmiseltä edes hetkellisesti jakamatonta huomiota. Siihen riittää väkivaltaisen puolison hetkellinen ystävällisyys tai huomionosoitus tai ihastukselta saatu tykkäys sosiaalisessa mediassa. Rakkausriippuvuus on yleisempää naisilla kuin miehillä.

Seksi- ja rakkausriippuvuuden (Seksi-/pornoriippuvuus) erottaa toisistaan se, että seksiriippuvainen haluaa siirtyä nopeasti seuraavaan valloitukseen ja rakkausriippuvainen haluaa säilyttää edes jonkinlaisen yhteyden rakkauden tai ihastumisen kohteeseensa. Netti mahdollistaa rakkauden kohteen seuraamisen ja riippuvuuden ylläpidon sekä uusien valloitusten etsimisen sosiaalisesta mediasta ja deittipalstoilta.

Kiintymyssuhdevauriot ja traumat

Rakkausriippuvuuden taustalta löytyy usein riittämätöntä vanhemmuutta, kiintymyssuhdevaurioita ja traumoja. Mikäli lapsi on joutunut hakemaan turvaa samoista aikuisista, jotka tuottavat hänelle uhkaa ja pelkoa, syntyy kiintymyssuhdevaurio. Silloin lapsi oppii ottamaan vastuuta kaikesta hänelle tapahtuneesta pahasta. Lapsi on odottanut suurta ihmettä, jossa hän olisi voinut saada väkivallan loppumaan olemalla riittävän kiltti ja hyvä lapsi. Pieni lapsi ei selviydy elämästä ilman vanhempia ja syyttämällään itseään, kiinnittyminen kaltoinkohtelevaan vanhempaan on ollut mahdollista. Riippuvaisen henkilön lapsuudesta saattaa löytyä myös hoivaaja, joka on ollut tunkeileva tai kietoutuva ja näin ollen lapsen kehitys erillisyyden suhteen on häiriytynyt.

Riippuvaisella on jatkuva tarve tulla hyväksytyksi ja hän saattaa kärsiä erilaisista itsetunto-ongelmista. Hänen mieleensä on saattanut juurtua jo lapsuudessa ajatus, että täydellinen parisuhde ja puoliso pelastavat elämän haasteilta ja vaikeuksilta.  Usein riippuvainen idealisoi kumppaniansa ja uskoo tämän paikkaavan hänenkin itsetuntonsa. Rakkausriippuvainen uskoo ja toivoo, että joku muu voi tehdä hänestä onnellisen ja kokonaisen, ratkaista hänen kaikki ongelmansa ja pitää huolta hänestä. Syvällä sisimmässään, epätoivoisesti sitä oikeaa etsivät, kokevat, etteivät ole rakkauden arvoisia. Tämä synnyttää häpeää, jota yritetään jälleen paikata riippuvuuskäyttäytymisellä.

Riippuvuus on kehittynyt keinoksi vältellä vaikeita tunteita. Jotkut tunteet ovat voineet olla kiellettyjä lapsuudessa eikä ihminen tunne niiden kokemista edelleenkään turvalliseksi.  Lapsuuden tai nuoruuden traumaattisiin tapahtumiin voi liittyä vaikeita tunteita, joiden kokeminen tuntuu pelottavalta yhä edelleen aikuisuudessa. Luonnollisesti nämä kipeät tunteet pyrkivät pintaan, mutta niitä pyritään välttelemään esimerkiksi selaamalla deittisovelluksia tai keskittymällä vain kumppanin tarpeisiin unohtaen itsensä.

Riippuvainen pyrkii siis välttelemään omia kipeitä tunteitansa keskittymällä vain kumppaniinsa ja tämän ongelmiin. Riippuvaisen mielen täyttää pelkästään kumppani eikä edes ainoastaan parisuhde. Lopulta riippuvainen kadottaa itsensä. Hän ei enää tiedä mitkä asiat ovat hänelle elämässä tärkeitä, mistä hän pitää ja mitä hän itse haluaa. Kun maailma tai traumaattiset muistot tuntuvat sietämättömiltä, riippuvuus toimii ikään kuin suojana itsen ja pelottavan maailman välillä. Tämä on tietysti harhaa. Todellisuudessa riippuvuus aiheuttaa ahdistusta ja muita samoja vaikeita tunteita, joita riippuvuuteen yritetään paeta.

Dopamiini – Yhteinen nimittäjä addiktioille

Yhteinen nimittäjä kaikille addiktioille, myös rakkausriippuvuudelle, on dopamiini. Kumppanin etsiminen ja sen aiheuttama jännitys saa aikaan dopamiiniryöpyn. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka kuljettaa hermoverkossa viestejä ja luo samalla uusia hermoratoja. Mikäli samoja hermoratoja käytetään usein (eli tyydytystä etsitään samasta kohteesta), ne vahvistuvat ja riippuvuus voimistuu tätä kautta. Dopamiini piiskaa meitä jahtaamaan nautintoa sekä palkkiota, ja tästä syntyy hallitsematon pakkomielle eli riippuvuus. Samalla tavalla dopamiini piiskaa meitä hakemaan palkkiota ja hyväksyntää toimimattomasta parisuhteessa.

Parisuhteissa saattaa olla kaava, jossa riitelyt, erot ja sovinnot vuorottelevat. Rakkausriippuvaisen lapsuutta on saattanut leimata draama sekä kaaos, joten epävarmuus, pettymykset, kamppailu ja tuska saattavat tuntua tiedostamattomassa mielessä jopa tutuilta ja sitä kautta turvallisilta. Hetken sovinto vaikkapa sovintoseksin tai puolison rauhoittumisen kautta, saa aikaan dopamiiniryöpyn. Meistä on tullut riippuvaisia ”rakkaudesta”, jota uskomme kumppanimme voivan tarjota meille, jos vain olemme riittävän kilttejä ja unohdamme itsemme. Hermoratojen vahvistuessa väkivaltaisesta, riippuvaisesta tai sitoutumiskammoisesta kumppanistamme ja kaoottisesta parisuhteestamme saattaa tulla lähes ainoa tyydytyksen lähteemme. Uskomme, että jonain päivänä hän ymmärtää arvomme ja oppii rakastamaan meitä. Yritämme entistä kovemmin saada osaksemme edes hetken huomiota.

Dopamiini ei saa kuitenkaan aikaan nautintoa. Dopamiini heikentää hermoratojen herkkyyttä ja toleranssi kasvaa. Tarvitsemme enemmän riippuvuutta aiheuttavaa ainetta tai toimintaa, jotta saavuttaisimme saman vaikutuksen. Riippuvuudet (rakkaus, draama, seksi, ruoka, pelaaminen, porno, ostokset, urheilu, työnteko, alkoholi, kokaiini) eivät tarjoa enää nautintoa. Käytämme yhä enemmän aikaa selaillen deittisovelluksia ja käymällä treffeillä tai toimimaton parisuhdedynamiikka valtaa yhä enemmän tilaa sekä aikaa elämästämme. Työ, opiskelu, ystävyyssuhteet ja itsestä sekä mahdollisista lapsista huolehtiminen alkavat kärsiä. Saatamme ostaa ”rakkautta” tarjoamalla esimerkiksi seksiriippuvaiselle kumppanillemme seksiä, jolloin saamme hetken huomiota. Jälkeenpäin meillä saattaa olla tyhjä, hyväksikäytetty ja ahdistunut olo.

Tarjontapohjainen riippuvuus – Deittisovellukset ja niiden vaarat

Kuten seksi- ja pornoriippuvuus, voi myös rakkausriippuvuus olla tarjontapohjaista. Koskaan aikaisemmin maailman historiassa ei ole ollut mahdollista olla yhteydessä satoihin ihmisiin samanaikaisesti ja välimatkasta piittaamatta. Yhdellä klikkauksella saamme yhteyden ihmisiin, vaikka maapallon toisella puolella. Deittisovellukset ovat kuin rakkausriippuvaisten ostosparatiiseja, joissa voi viettää aikaa tuntikausia. Deittisovellukset voivat toki olla hyödyllisiä ja parantaa mahdollisuuksia löytää sopiva kumppani.

Joskus kumppanin etsimisestä tulee kuitenkin pakkomielle, joka vie paljon aikaa ja rahaa. Saatamme hankkia useita maksullisia deittisovelluksia tai joutua rakkaushuijauksen kohteeksi, jolloin saatamme lähettää suuriakin summia rahaa ”pulassa olevalle rakkaallemme” tuhansien kilometrien päähän. Rikollisliigat ovat huomioineet tämän mahdollisuuden ja perustaneet yrityksiä, joiden tavoitteena on tarjota fantasioita ihannekumppaneista ja rahastaa ihmisten rakkauden kaipuulla sekä siitä syntyvällä riippuvuudella. Deittisovellukset ovat kuin online-pelejä, joista voi haaveilla voittavansa pääpotin. Virtuaalinen suosio ja yhteiselämän kuvitteleminen todellisen ihmisen tai valeprofiilin kanssa, saavat aikaan riippuvaisessa dopamiiniryöpyn. Stressaavan päivän jälkeen piristystä saatetaan hakea kirjautumalla deittisivustoille tai pitkin päivää haetaan helpotusta ahdistukseen, ali- tai ylivireyteen, tylsyyteen tai vaikeisiin tunteisiin vierailemalla sivustolla.

Irti väkivaltaisesta parisuhteesta – Uskalla pyytää apua

Toimimattomasta ja/tai väkivaltaisesta parisuhteesta irrottautuminen ilman ammattilaisen apua, voi olla hyvin vaikeaa. Kumppani saattaa olla myöskin riippuvainen ja varmistaakseen uhrien pysymisen suhteessa, hän on saattanut korostaa, että puoliso ei tulisi pärjäämän ilman häntä. Kun tätä riittävän kauan toistetaan, uhri alkaa uskoa tähän tarinaan.  Pitkään jatkuessaan hyvinkin toimimaton ja kaoottinen parisuhdedynamiikka alkaa tuntua siinä elävistä normaalilta. Uhri saattaa myös ikään kuin pilkkoa erikseen muusta arjesta väkivaltaiset tapahtumat ja unohtaa ne. Uhri saattaa elää haavemaailmassa, jossa hän kertoo tarinaa ihanasta elämästä ja parisuhteesta. Henkilö saattaa pitkään pysyä toimintakykyisenä työelämässä, mutta muuttuu kotona väkivallan edessä avuttomaksi ja riippuvaiseksi kuin lapsi. Joskus fyysiset oireet ja uupumus saavat uhrin hakemaan apua.

MBB-terapian (Mind-Body Bridging) käyttö rakkausriippuvuuden hoidossa

Mind-Body Bridging (MBB) on psykiatrian professori, psykiatri ja psykoanalyytikko Stanley H. Blockin kehittämä näyttöön perustuva ja aivotutkimuksella todennettu terapeuttinen ja valmentava menetelmä. MBB-terapiassa yhdistyvät Mindfulness sekä kognitiivisten terapioiden viimeisin kehitys ja tieto. MBB- terapialla on saavutettu erittäin hyviä tuloksia riippuvuuksien hoidossa sekä Suomessa, että USA:ssa. Mind-Body Bridging on erittäin kustannustehokasta lyhytterapiaa, jolla saadaan usein hyviä tuloksia jo 12:sta terapiakäynnillä ja oikein ajoitetuilla seurantakäynneillä.

Nykyisen neurotieteen mukaan ihmisen käsitys omasta itsestään on vahvasti sidoksissa siihen, millainen yhteys hänellä on omaan kehoonsa. Itsetuntemus jää hyvin ohueksi, ellei ihminen osaa tunnistaa ja tulkita kehostaan nousevia signaaleja. Nämä tuntemukset on opittava tunnistamaan, jotta ihminen pääsee suunnistamaan itseään kuunnellen läpi elämänsä. Moni riippuvainen on turruttanut tai kiihdyttänyt itseään hiljentääkseen kehonsa viestit. Jos ei ole tietoinen kehonsa ja mielensä todellisista tarpeista, ei osaa ravita itseään oikeilla asioilla. MBB-terapia (Mind-Body Bridging) kuuluu kehoterapioihin, jotka pyrkivät vahvistamaan mielen ja kehon yhteyttä. MBB-menetelmän omaksuminen mahdollistaa sisäisen mielihyvän kokemuksen ja itsensä rauhoittamisen taidon. Hyvää oloa, rauhaa ja mielihyvää ei tarvitse enää etsiä ulkoisista lähteistä kuten pakonomaisesta käyttäytymisestä.

MBB-terapialla saavutetaan muun muassa seuraavat edut:

  • Asiakas saa käyttöönsä työkalut, joilla on mahdollista oppia rauhoittamaan itsensä ja käsitellä vaikeita tunteita. Riippuvuudet ovat kehittyneet keinoksi hallita vaikeita tunteita ja kun tunteiden käsittelyn taidot kehittyvät, riippuvuuden ote hellittää.
  • Yhteys kehon ja mielen välillä mahdollistaa sisäisen mielihyvän ja turvallisuuden kokemisen (ulkoisen lähteen etsimisen sijaan).
  • Mielen ja kehon yhteys mahdollistaa läheisyyden itsensä kanssa. Vasta kun se on saavutettu, tulee aito yhteys muihin ihmisiin mahdolliseksi ja tämä koskee ehdottomasti myös parisuhdetta.
  • Saavutetaan optimaalinen vireystila (ei yli- ja alivireyttä) eikä sitä tarvitse turruttaa ja kiihdyttää riippuvuuksien avulla.
  • MBB mahdollistaa myös valinnan mahdollisuuden, koska päätöksiä ei tehdä impulsiivisesti ylivireystilassa vaan luonnollisessa vireystilassa harkiten. Ihmisen oma toiminnanohjaus kohenee eikä riippuvuus enää hallitse häntä. Ulkoapäin ohjautuneesta ihmisestä tulee siis omasta itsestä käsin ohjautuva.
  • Löydetään addiktion juurisyyt ja virheelliset ajatusmallit, joita päästään terapiassa korjaamaan.
  • Omat arvot kirkastuvat. Arvojen tiedostamisen ja niihin sitoutumisen kautta, on mahdollista löytää elämälle taas tarkoitus. Tämä tukee toipumiskeskeisen elämäntavan omaksumista. Vaikeissa tilanteissa valinnat ja päätökset tehdään arvojen eikä tunteiden pohjalta. Tämä estää retkahdukset.
  • Saadaan ote nykyhetkestä eivätkä vanhat traumat tai tulevaisuuden pelot ohjaile ihmisen käytöstä.

 

Tanja Moring (Profiili)

Kirjoittaja on seksuaaliväkivaltaan, lapsuudenaikaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä rakkaus- ja seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut seksuaaliterapeutti, Valviran hyväksymä sote-alan ammattilainen sekä sertifioitu MBB-terapeutti (kehon ja mielen yhteys).

Apua rakkausriippuvuudesta toipumiseen on saatavissa

Älä jää yksin. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan kanssani mieltäsi painavista asioita täysin luottamuksellisesti. Etäaikoja saatavilla koko Suomessa. Varaa sinulle sopiva aika nettiajanvarauksestamme tai ota yhteyttä sähköpostilla saadaksesi sinulle parhaiten sopivan ajan: tanja.moring@mielipalvelut.fi.

Varaa aika

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Etätapaaminen (1)
20
21
22
23
24
Etätapaaminen (1)
25
Etätapaaminen (3)
26
27
28
29
30
31
Etätapaaminen (3)

Lähteet:

Block, S.H, Block C.B, Plessis G 2015. Mind-Body workingbook for addiction. USA: New harbinger publications, INC.

Brown, D. & Elliott, D. (2016). Attachment Disturbances in Adults. Treatment for Comprehensive Repair. New York: Norton.

Hall, P. 2019. Koukussa seksiin. Latvia: Bazar kustannus Oy.

Miculincer, M. & Shaver, P. (2016). Attachment in Adulthood. Structure, Dynamics & Change. New York: The Guildfrod Press.

Norwood, R. 1993 Voiko nainen rakastaa liikaa. Hämeenlinna: Karisto Oy.

Plessis, G. 2019. MMB-addiktioseminaari, luento 23.-25.9.2019.

Van der Kolk, B. 2014. Jäljet kehossa -Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Tallinna: Viisas Elämä Oy.

Eroon esiintymiskammosta – esiintymisjännitystä voidaan lieventää lyhytterapialla

Eroon esiintymiskammosta – esiintymisjännitystä voidaan lieventää lyhytterapialla

”Olen aloittanut uudessa työpaikassa. Viikon päästä siellä on palaveri, jossa pitää esitellä itsensä. Siellä on kaikki paikalla ja puheen pitäisi kuulemma kestää noin 5 minuuttia. En pysty syömään enkä nukkumaan, palelen ja on paha olo jo nyt. Vaihdoin työtä nimenomaan sen takia, että ei tarvitsisi esiintyä. Ei ikinä eikä missään tilanteessa! Koska olen sellainen, että koko elämäni on pilalla heti jos edes aletaan uhkailla jollain esiintymispakolla.”

Esiintymisjännitys on yleistä ja normaalia

Noin 70 % suomalaisista on tutkimuksissa ilmoittanut jännittäneensä joskus esiintymistä. Jos emme kärsi vaivoista kohtuuttomasti, voidaan esiintymisjännitystä pitää normaalina ja terveenä tunteena. Jännittämisen tarkoitus on valmistaa meitä suoriutumaan hyvin asiasta, joka on jollain tavalla tärkeä. Se mitä pidämme tärkeänä, liittyy puolestaan usein muihin ihmisiin. Haluamme antaa itsestämme hyvän kuvan erilaisissa työtehtävissä, puhe-esityksessä tai muuna esiintyjänä, tai vaikkapa vain esittäytyessä uusille ihmisille.

”Mitähän ne minusta ajattelee? Etten vaan taas antaisi itsestäni ihan tyhmää kuvaa. Tiedän, että osaan asiani, mutta joskus vaan iskee sellainen epävarmuus, että sanat alkaa sekoilla. Kaikki olisi hyvin, jos tajuaisi mistä tuo tunne tulee ja pääsisi siitä lopullisesti eroon.”

Esiintymisjännitykseen liittyy virittyneisyyttä ja varuillaan olon tunnetta. Olemme valmiina suoritukseen, joka vielä luolamiesaikoina vaati sähäkkää tilannenopeutta taisteluun tai pakenemiseen. Ympäröivä maailma on muuttunut, mutta kehomme suhtautuu haasteisiin samoilla keinoilla kuin ennenkin. Myös esiintymissuoritusta odotellessa alkaa terveessä kehossa pulssi hieman kiihtyä, hengitys tihentyy, saatamme hikoilla ja puna nousee poskille. Ruuansulatusjärjestelmän toiminnotkin voivat hetkeksi heikentyä. Kaiken tämän voi oppia ottamaan vastaan hyvinä enteinä onnistuneesta suorituksesta – olemme virittäneet itsemme kaikin puolin loistavaan kuntoon. Jos ihminen ei ole esiintymisestään tippaakaan kiinnostunut, hän ei myöskään jännitä, mutta silloin itse esiintyminenkin on yleensä tylsää seurattavaa.

”Näyttelijänä olen oppinut tähän: Jokainen ensi-ilta jännittää yhtä paljon, vaikka kokemusta on yli 20 vuotta. Juoksen koko päivän vessassa ja joskus on pakko ottaa kaiken varalta ripulilääke. Kerran olen oksentanutkin. Edellisenä yönä en nuku juuri ollenkaan. Päivän tärisen väliin kuin horkassa. Tiedän, että vuorosanoja on turha enää muistella, koska olen unohtanut miten koko näytelmä edes alkaa. Näyttelen pääosaa, mutta en ole huolissani tilanteesta, koska tämmöistä tämä on aina ja se nyt vaan kuuluu tähän ammattiin. Kun esirippu aukeaa, ovat kaikki huolet poissa, ja minä loistan taas. Rakastan tätä työtä! Suurin haaste on saada toisesta esityksestä riittävän hyvä. Eli kun ensi-illan jännitys on purkautunut, eikä jännitä enää riittävästi, tulee helposti löysäiltyä ja hutiloitua ja vuorosanat unohtuvatkin ihan sitten siinä yleisön edessä.”

Milloin esiintymisjännitys on esiintymiskammoa tai esiintymispelkoa?

Hyvää tekevä jännittäminen voi muuttua häiriöksi, joka alkaa selkeästi vaikeuttaa normaalia elämään. Voit analysoida tilanteesi itse: Onko jännittämisesi sellaista, että se häiritsee elämääsi? Vältteletkö esiintymistilanteista siksi että jännität, ja onko välttely vaikeuttanut elämääsi jollain tavalla? Jos esiintyminen aiheuttaa ikäviä oireita ja tuntemuksia, mutta pystyt silti elämään sen kanssa, on kaikki kunnossa. Oireet ovat ikävän tuntuisia, mutta eivät vaarallisia. Monia jännittäjiä helpottaa kun ymmärtää, että oireet ovat useimmiten sisäisiä tuntemuksia, joista päälle päin ei näy läheskään niin paljoa kuin kuvittelemme.

Jos tunnet omasta mielestäsi kohtuuttoman suurta kammoa tai pelkoa esiintymistä kohtaan sekä itse tilanteessa, että myös sellaisen ”uhatessa”, sinun kannattaa hakea tilanteeseesi apua.

”Olin saanut beetasalpaajia jännittämiseen jo lukiossa koululääkäriltä. Niitten kanssa sitten sinnittelin koulun esitelmät läpi. Myöhemmin työelämässä alkoi kuitenkin tulla niin paljon hankalaa esillä olon tarvetta, että lääkkeillä ei enää pärjännyt, tai niitä ei ehtinyt ottaa kun olisi tarvinnut. Lähdin siinä vaiheessa hakemaan apua terapiasta, ja siellä ei onneksi montaa kertaa tarvinnut käydäkään, kun tilanne jo alkoi helpottaa. Opin ottamaan vastaan esiintymisen aiheuttamaa virittäytymisen tunnetta ja hallitsemaan siitä seuraavia oireita. Koen, että ylipäätään ongelmasta puhuminen helpotti ihan itsessäänkin.”

Esiintymispelko voi saada monenlaisia muotoja: On yleistä, että pelko liittyy sekä itse esiintymistilanteeseen että myös sitä edeltävään aikaan ja esityksen jälkeiseen selviämiseen. Usein pelko on suurinta etukäteen. Myös ahdistunut vatvominen jälkeenpäin voi jatkua kohtuuttoman pitkään.

”Muistin kyllä, mitä piti sanoa, mutta olin varmaan ihan kamalan jäykkä. Naamassa oli purkillinen vaimon meikkivoidetta, ettei punastuminen näkyisi, ja pidin molemmin käsin kiinni puhujan päntöstä, että pysyisin tärinästä huolimatta pystyssä. Miten meidän firmasta kukaan mitään ostaisi, jos johtaja on tämmöinen pökkelö? Ei kyllä anna kovinkaan uskottavaa kuvaa. En tiedä, pitäisi varmaan vaihtaa alaa. Mutta onko minusta, viisikymppisestä enää oikein mihinkään…”

Esiintymisjännityksen fyysisiä oireita ovat normaalin kehon viriämisen lisäksi mm. häiritsevä vapina ja tärinä, äänen värinä ja änkytys, suun kuivuminen, pahoinvointi ja lisääntynyt wc:ssä käynnin tarve, huimaus sekä monenlaiset kivut ja säryt.

Fyysisten oireiden lisäksi psyykkisten oireiden kirjo voi myös olla mittava. On pelkoa siitä mitä muut ajattelevat, virheiden tekemisen pelko ja häpeän tunteet. On ahdistuneisuutta, halua paeta tilanteesta, keskittymiskyvyn katoamista, ja pelkoa jopa siitä, että menettäisi kokonaan kontrollinsa ja alkaisi itkeä tai huutaa. Erilaisissa katastrofaalisissa ajatuksissa vain mielikuvitus on rajana ja yleisöön voi kohdistua todella suuria kielteisiä mielikuvia.

”Musta tuntuu, että ne kaikki tuijottaa mua ja haluaa pahaa ja nauraa mulle, ja sit mulle tulee sellanen olo, että mä otan ton tuolin ja alan hakkaamaan niitä. Eivätpähän sitten ole siinä enää vaatimassa mitään.”

Vaikka oma tilanne voi itsestä tuntua ylivoimaisen pahalta, on kyse kuitenkin vain ajatuksista ja tunteista, joiden säätelyä voi opetella ja oppia, ja siten helpottaa oloaan.

Kuinka esiintymisjännitystä voi lieventää itse?

”Jännitän edelleen esiintymisiä, mutta koska olen ammattimuusikko, olen joutunut opettelemaan selviytymiskeinot. Minulle uni on tosi tärkeää, eli kun työtkin on usein yöllä, niin huolehdin kunnolla nukkumisesta ihan aina, myös lomilla. Ennen esitystä minulla on tarkat rutiinit: käyn lenkillä ja suihkussa, puen esiintymisvaatteet ja kävelen vielä töihin. Kun on liikunnasta väsynyt, ei kädet tärise. Esitystä ennen en puhu kenellekään, ne jo tietää että minut pitää jättää rauhaan. Esiintyessä ajattelen, että yleisö varmaan tykkää samoista asioista kuin minäkin, kun ne on ostaneet lipun tänne. Eli yhteisten asioiden äärellä ollaan, eikä yleisö ole siellä varta vasten vihaamassa tai arvostelemassa. Tietysti bändistä saa myös voimaa ja henkistä tukea siinä lavalla sitten, eli olen opetellut vähän katsomaan kavereita välillä ja hymyillään toisillemme ja sellaisia juttuja. Nämä asiat minua on auttaneet, muilla varmaan muita juttuja.”

Ohjeet esiintyjille voi jakaa kolmeen osaan: valmistelut, esitys ja jälkitoimet. Ennen esitystä voit keskittyä itse esityksen vaatimiin valmisteluihin niin, että tilanne olisi sinulle mahdollisimman varma ja helppo. Puhe-esitykseen saa varmuutta, kun itse puheen sisältö ja rakenne ovat kunnossa, mahdolliset kalvot selkeitä, tukisanaliuskan käyttö on hallussa jne. Erilaisilla esiintymistaidon kursseilla voit harjoitella mm. kiinnostavan esityksen rakennetta, luontevaa puhumista, äänenkäyttöä jne.

Myös fyysisestä puolestaan kannattaa pitää huolta aina ennen esiintymistä – nukkuminen edellisenä yönä sekä päivän ruokavalio ja liikkuminen vaikuttavat merkittävästi jännittämisen oireiluun. Juuri ennen esitystä on tärkeää osata rentouttaa itsensä nopeasti vieraassakin paikassa jollain hengitys- tai mielikuvaharjoituksella. Jos tilanne on toistuva, auttaa tuttujen ja turvallisten rutiinien luominen.

Itse esiintymisen aikana jännittäminen ei välttämättä enää olekaan niin suurta, jos valmisteluihin on panostettu hyvin. Tai sitten keho yllättää ja iskee paniikkioireilun päälle lyhyellä varoitusajalla. Sitäkään ei kannata säikähtää. Voi huomata tilanteen ja sanoa kehollesi lempeästi: ”Kiitos tästä varoituksesta, mutta se on nyt ylimitoitettu, koska tässä ei ole todellista vaaraa.” Järkevänä ihmisenä sen tiedät, mutta keho tulee joskus vähän hitaammin perässä. On tärkeää huomata, että yleisön edessä voi olla ihan kaikessa rauhassa, omana itsenään, kokoilla itsensä, pitää taukoja, vähän sekoillakin ym. inhimillistä. Kukaan ei itse asiassa edes odota ”täydellistä esitystä”. Eikä täydellisyyskään välttämättä ole virheetöntä.

Esiintymistilanteiden jälkeen on mielenterveyden kannalta tärkeä taito oppia olemaan vatvomatta liikoja. Siihen auttaa jälleen kerran tilanteen huomaaminen ja itsensä komentaminen: ”Onko tästä ajattelusta apua? Jos ei ole, niin kiitos riittää.” Jos esiintymiset ovat sellaisia, että niistä saa palautetta, on tärkeää osata palautteen vastaanottamisen taitoja – on aivan oma taitonsa  kuunnella rauhassa, kiittää ja kyetä poimimaan itselleen hyödyllinen tieto ilman että antaa itsensä loukkaantua tai tulla surulliseksi. Itsemyötätuntoon liittyvät taidot yhdistettynä jälleen kerran rentoutumisen ja fysiikastaan huolenpidon taitoihin auttavat unohtamaan mahdolliset mokat.

Kuinka esiintymisjännitystä hoidetaan lyhytterapiassa?

Lyhytterapiaan voi tulla kaikenlaisen, isomman tai pienemmän jännitysoireilun kanssa. Joskus kyseessä on yleisempi sosiaalinen jännittäminen, joka ulottuu esiintymistilanteista muihinkin tilanteisiin ihmisten parissa. Joskus taas jännittäminen kohdentuu hyvin tarkkaan vain tiettyihin tilanteisiin.

”Olen tosi iloinen ja sosiaalinen ihminen, tykkään olla esillä kaveriporukoissa ja esiintyä työssäni tuote-esittelijänä ja tapahtumissa vaikka juontajan. Mutta sitten kun pitää mennä esimiehen luo kehityskeskusteluun niin en osaa sanoa mitään ja änkytän ja hymisen vaan. Suututtaa, kun en osaa pitää puoliani! Ja sitten sattui ihan tosi outo tilanne, kun oltiin uuden poikaystävän vanhempien luona joulua viettämässä ja minun piti soittaa niille pianolla joululauluja, niin aloin yhtäkkiä jännittää niin etten muistanut mitään, vaikka en ole koskaan ennen jännittänyt soittamista. Että onko mulle nyt iskemässä joku jännityssairaus vai onko tää auktoriteettikammoa vai mikä?”

Terapiassa jännittämiseesi suhtaudutaan yksilöllisesti, eli selvitetään aluksi perin pohjin, millaista jännittämistä ja missä tilanteissa juuri sinä koet. Kuten muissakin vaivoissa, on hyödyllistä käydä läpi lyhyesti myös jännittämisen historiaa: Milloin vaiva on alkanut? Milloin se on ollut suurimmillaan? Millaisissa elämäntilanteissa olet ollut pahimman jännittämisen aikoina jne. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lähestymistapa tähtää tulevaisuuden kehitykseesi, joten kovin pitkään jännittämisen syitä ei välttämättä kuitenkaan jäädä pohdiskelemaan.

Hoito on siis tapauskohtaista, mutta yleisesti käsitellään mm. epäonnistumisen pelkoa ja mahdollista taipumusta perfektionismiin, jolloin on syytä harjoitella itsemyötätuntoa ja armollisuutta mahdollisia omia mokia kohtaan. Jännittämisen oireita harjoitellaan kohtaamaan levollisesti ja tutkivalla asenteella, eikä niitä pyritä vain kaikin mahdollisin tavoin välttämään tai poistamaan. Monenlainen itsetuntemukseen ja itsetutkiskeluun liittyvä harjoittelu voi olla hyödyllistä.

Keskeinen osa esiintymisjännityksen hoitoa on myös vähittäinen itsensä altistaminen sellaisille jännitystä aiheuttaville tilanteille, joita omaan elämään liittyy, ja niiden harjoittelu sekä purku turvallisesti yhdessä terapeutin kanssa. Toiset hyötyvät enemmän jännittäjille suunnatuista ryhmistä, toiset haluavat nimenomaan ainakin aloittaa kahden kesken terapeutin kanssa, jolloin painetta yleisöstä ei tarvitse aluksi miettiä ollenkaan. Yksilöterapian esiintymisharjoittelu voidaan siis tehdä kokonaisuudessaan yhdessä sovituin kotitehtävin.

Lyhytterapiajakso kestää niin kauan, kunnes koet saaneesi riittävän tuen. Esiintymisjännitystä voidaan yleensä helpottaa merkittävästi alle 10 käyntikerran aikana, joihin liittyy myös itsenäisesti tehtävää harjoittelua.

”En missään nimessä olisi koskaan mennyt mihinkään esiintymiskurssille – minähän pelkäsin esiintymistä kuollakseni! Sitä paitsi hävetti myöntää kenellekään, miten paljon jännitän. Kukaan muu ei varmaan olisi ollut yhtä paniikissa. Siksi oli ihan mahtavaa, että tätä pelkoa sai käsitellä ilman minkäänlaisia yleisöjä tai ryhmäkeskusteluja. Esiintymistä harjoiteltiin niin pienillä jutuilla, että varmasti uskalsin niitä kokeilla. Nyt voin sanoa, että todella iso huoli on poistunut elämästäni. Melkein jopa tykkään jostain esiintymisjutuista joskus, ja sitä en todellakaan olisi itsestäni uskonut.”

– Mirka Seppänen

Kirjoittaja on Mielipalveluiden esiintymisjännitykseen erikoistunut asiantuntija. Mirka on järjestänyt esiintymisjännityksen lieventämiseen keskittyneitä kursseja ja lisäksi hän tarjoaa lyhytterapiaa mm. esiintymisjännityksestä kärsiville henkilöille.

Varaa aika

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Tapaamisaika Tampere (2)
20
21
22
23
24
Tapaamisaika Tampere (5)
25
Tapaamisaika Tampere (2)
26
27
28
29
30
31
Tapaamisaika Tampere (2)
Seksi- ja pornoriippuvuus – tunnista oireet, tiedosta syyt ja aloita toipuminen

Seksi- ja pornoriippuvuus – tunnista oireet, tiedosta syyt ja aloita toipuminen

Huolestuttaako oma tai läheisesi seksikäyttäytyminen? Lue tästä artikkelista seksi- ja pornoriippuvuuden hoitoon erikoistuneen seksuaaliterapeuttimme ajatuksia seksi- ja pornoriippuvuudesta.

Seksuaaliset tarpeet synnyttävät psykofyysisen kokemuksen, jota kutsutaan seksuaaliseksi haluksi eli libidoksi. Seksuaalinen halu on vietti, jonka tarkoituksena on saada ihminen tavoittelemaan nautintoa ja lisääntymään. Seksiriippuvuuden ajatellaan usein virheellisesti liittyvän voimakkaaseen libidoon eli haluun, vaikka todellisuudessa riippuvuus usein vaikuttaakin siihen heikentävästi. Ensisijainen motivaatio riippuvuuskäyttäytymiselle ei siis todellisuudessa ole seksuaalinen halu, eikä käytös tuota riippuvuudesta kärsivälle välttämättä lainkaan seksuaalista nautintoa. Vaikka riippuvuus alkaisikin seksuaalisen halun ja nautinnon tavoitteluna, se johtaa lopulta pakonomaiseen käyttäytymismalliin, joka ei tuota enää tyydytystä.

Seksi- ja pornoriippuvuuden oireet ja haitat

Seksuaalinen halu vaihtelee luonnollisesti yksilöittäin. Joskus seksiin liittyvä käytös kuitenkin muuttuu pakonomaiseksi, haitalliseksi ja hallitsemattomaksi. Riippuvainen ei hallitse haluaan, vaan riippuvuus alkaa hallita häntä. Seksiriippuvuudella tarkoitetaan siis hallitsematonta ja pakonomaista seksiin liittyvää käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa yksilölle itselleen.  Haittavaikutukset saattavat olla sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä. Seksiriippuvuudessa nautinnon tavoitteluna alkanut toiminta muuttuu välttämättömäksi selviytymiskeinoksi. Seksiin paetaan kipua ja pahaa oloa.  Riippuvuus saattaa kapeuttaa muita elämän osa-alueita ja vaikuttaa tuhoisasti ihmissuhteisiin. Riippuvuus saattaa johtaa pettämiseen, seksisuhteisiin ystävien, naapurien, lasten päiväkotikavereiden vanhempien tai esimerkiksi työkavereiden puolisoiden kanssa. Riippuvuus saattaa ajaa kaiken muun edelle, jolloin aika on pois omilta lapsilta, puolisolta, sukulaisilta sekä ystäviltä ja tämä saattaa vaikeuttaa toimivien ihmissuhteiden ylläpitoa. Lisäksi saattaa kärsiä muun muassa työnteko ja itsestä huolehtiminen. Riippuvuuskäyttäytyminen voi johtaa toiminnallisiin seksuaalisiin häiriöihin, kuten erektio- ja laukeamisvaikeuksiin. (Hall 2019, 30).

Mistä seksi- ja pornoriippuvuus johtuu?

Seksiriippuvuuden taustalta löytyy yleensä kiintymyssuhdevaurioita sekä erilaisia traumaattisia kokemuksia. Seksiriippuvuuden teorian ja hoidon kehittäjä tri Patrick Carnes (2001) mukaan seksiriippuvuuden taustalla on lapsuuden aikaisia kiintymyssuhdetraumoja, jotka muodostavat vääristyneitä uskomuksia, joiden mukaan riippuvainen ei ole rakkauden arvoinen. Seksi- ja pornoriippuvuudet ovat yrityksiä vältellä vaikeita tunteita ja luoda positiivisia tunnetiloja. Paradoksaalisesti seksiriippuvuus saattaa myös aiheuttaa ahdistuneisuutta, häpeää ja muita vaikeita tunteita, joita riippuvuudella on pyritty välttelemään. Seksiriippuvuudesta kehittyy keino, jolla pyritään selviämään elämän haasteissa ja hallitsemaan elämä (Hall 2019, 25) ja jälleen paradoksaalisesti, seksiriippuvuus voi johtaa juuri elämän hallinnan menettämiseen.

Seksiriippuvuus saattaa puhjeta silloin kun ihminen kokee kovaa stressiä, jonka voivat aiheuttaa muun muassa paineet työelämässä, läheisen kuolema, ongelmat parisuhteessa, avioero, oma tai läheisen sairastuminen. Seksiaddiktio on saattanut kehittyä jo nuoruusvuosina. Taustalta saattaa löytyä lapsuuden aikainen läheisyyteen tai seksuaalisuuteen liittyvä ahdistava kokemus tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Joskus lapsuuden aikainen seksuaalinen hyväksikäyttö seksualisoi kaikki suhteet myös aikuisuudessa. Silloin esimerkiksi uudella työpaikalla saattaa tulla ajatus, että kaikkien niiden kanssa, jotka ovat ystävällisiä, pitää harrastaa seksiä. Tai jokaisen kanssa, joka esimerkiksi ravintolassa tai netissä ehdottaa seksin harrastamista, on harrastettava seksiä, vaikka olisi itse parisuhteessa tai omaa halua seksin harrastamiseen ei olisi. Asiakas saattaa pelätä, että myös suhde terapeuttiin seksualisoituu.  Trauma voinut syntyä myös tilanteissa, joissa lapsi ei ole saanut ilmaista tunteitaan. Kun jokin sitten herättää traumamuiston, saattaa pakonomainen seksikäyttäytyminen laueta. Riippuvuus on siis usein tiedostamaton tapa yrittää selviytyä ylivoimaiselta tuntuvasta tilanteesta. Terapiassa tutkimme yhdessä asiakkaan kanssa sitä, mitä syvempää tarvetta riippuvuus palvelee.

Seksiaddiktio on yritys löytää ratkaisu ihmisen henkiseen kipuun

Seksiriippuvuus on siis ihmisen epätoivoinen yritys ratkaista ongelmansa: kivuliaat tunteet, kova stressi, erillisyyden ja yksinäisyyden kokemukset, hallinnan menetyksen pelko ja paha olo. Seksiaddiktio on yritys löytää ratkaisu ihmisen henkiseen kipuun. Siksi kysymys ei kuulu miksi riippuvuus, vaan miksi kipu. (Mate, 2017). Henkilöiden, joilla on traumatausta, aivot ovat muokkautuneet erityisen herkiksi. Siksi tällaisten henkilöiden aivot ovat alttiimpia etsimään lohtua ja mielihyvää ulkoisista lähteistä kuten päihteistä, seksistä, pornosta tai pelaamisesta.   (Hall 2019, 73.)

Merkittävä riskitekijä seksiriippuvuuden kehittymiselle on myös tarjonta ja erityisesti jo nuorella iällä altistuminen. Pornoa on kaikkialla ja melkein jokaisen saatavilla. Internetissä voi harrastaa seksiä tuntemattoman kanssa. Yhä useammat ihmiset jäävät koukkuun pornoon, ilman, että riippuvuuden taustalla on lapsuuden traumoja tai kiintymyssuhdevaurioita. Ainoastaan seksuaalisen virikkeiden tarjonta riittää riippuvuuden syntyyn. (Hall 2019, 41–53.)

Dopamiini

Dopamiini on yhteinen nimittäjä kaikille riippuvuuksille, myös porno- ja seksiriippuvuudelle. Dopamiini on mielihyvähormoni, joka vaikuttaa elimistöön energiaa lisäävästi. Dopamiini ei tuota meille nautintoa, vaan ajaa meidät jahtaamaan nautintoa.  Osalla ihmisiä dopamiinireseptorien solujen proteiinit reagoivat dopamiiniin herkemmin, mikä vaikuttaa siten, että ihminen on alttiimpi riippuvuuskäyttäytymisen kehittymiselle. Kun dopamiinin vapautumiseen vaikuttavaa käyttäytymistä toistetaan riittävän pitkään, muokkautuvat aivot ja ne himoitsevat entistä enemmän riippuvuuden kohdetta. Toleranssi kasvaa, jolloin riippuvainen tarvitsee entistä voimakkaamman kokemuksen saadakseen saman vaikutuksen. (Hall 2019, 27–28.) Riippuvainen ryhtyy käyttämään pornoon tai/ja seksiin enemmän aikaa ja etsii aina vain voimakkaampia kokemuksia. Tämä voi johtaa esimerkiksi väkivaltaiseen pornoon ja seksiin tai intensiteettiä aletaan etsimään pornosta ja seksistä, jotka liittyvät esimerkiksi lapsiin.

Menetelmiä seksi- ja pornoriippuvuudesta toipumiseen

Nykyisen neurotieteen mukaan ihmisen käsitys omasta itsestään on vahvasti sidoksissa siihen, millainen yhteys hänellä on omaan kehoonsa. Itsetuntemus jää hyvin ohueksi, ellei ihminen osaa tunnistaa ja tulkita kehosta nousevia signaaleja. Nämä tuntemukset on opittava tunnistamaan, jotta ihminen pääsee suunnistamaan itseään kuunnellen läpi elämänsä. Moni riippuvainen on turruttanut tai kiihdyttänyt itseään hiljentääkseen kehonsa viestit. Jos ei ole tietoinen kehonsa ja mielensä todellisista tarpeista, ei osaa ravita itseään oikeilla asioilla (Kolk 2014, 331–333). MBB-terapia (Mind Body Bridging) mahdollistaa sisäisen mielihyvän kokemuksen ja itsensä rauhoittamisen. Hyvää oloa, rauhaa ja mielihyvää ei tarvitse enää etsiä ulkoisista lähteistä kuten pakonomaisesta seksikäyttäytymisestä, pornosta tai päihteistä. Riippuvuudet ovat kehittyneet keinoksi hallita vaikeita tunteita ja kun tunteiden käsittelyn taidot kehittyvät, riippuvuuden ote hellittää. Sekä VALINTA-mallissa että MBB-terapiassa pidetään syvimpien arvojemme kirkastumista ja niiden mukaan elämistä edellytyksenä hyvälle mielenterveydellemme ja toimiville ihmissuhteillemme sekä riippuvuuksista toipumiselle (Hall 2019, 166; Plessis, 2019).

VALINTA-malli on toimiva menetelmä seksiriippuvuudesta toipumiseen

VALINTA-toipumismallin on kehittänyt Paula Hall, joka on brittiläinen seksiaddiktion hoitoon erikoistunut psykoterapeutti. Mallin tavoitteena on, että asiakas kykenee nauttimaan toipumisesta eikä vain sietämään sitä. Riippuvuudesta luopumista tukee visio uudesta elämästä. Mallin perustuksen muodostavat ihmisen omat arvot eli se mikä on ihmiselle tärkeää. Arvojen kirkastamisen ja niihin sitoutumisen kautta, on mahdollista löytää elämälle taas tarkoitus. Malli korostaa arvojen tiedostamista ja niiden mukaan elämistä. Päätöksen teon tulee perustua arvoihin eikä tunteisiin. VALINTA-mallissa myös pyritään tasapainoiseen elämään, järjestykseen ja rytmiin eikä etsimään äärikokemuksia.  Mallin keskiössä on yhteys muihin ihmisiin. Riippuvuuden tilalle valitaan muita toimintoja, joilla asiakas voi korvata riippuvuutta ja huomio suunnataan tulevaisuuteen sekä uusiin mahdollisuuksiin. (Hall, 2019, 162–162.)

MBB-terapia addiktiosta irrottautumiseen

Mind Boby Bridging (MBB) -terapia kuuluu kehoterapioihin, joka pyrkii vahvistamaan kehon ja mielen yhteyttä. MBB- terapialla on saavutettu erittäin hyviä tuloksia riippuvuuksien hoidossa sekä Suomessa, että USA:ssa. MBB-terapialla voidaan harjoitella itsesäätelyä, joka puolestaan parantaa ihmisen resilienssia. Ihmisen resilienssi muovautuu koko eliniän ajan. Sitä voi vahvistaa myönteisellä toiminnalla, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee sopeutumista haastavissa olosuhteissa. Resilienssi kasvaa harjoittelulla ja toistoilla, kun ihmiselle kehittyy taitoja, joiden avulla vastoinkäymisiä on helpompi käsitellä. Näitä ovat esimerkiksi ongelmanratkaisukyky, joustavuus, itsesäätelykyky ja optimismi. Näiden taitojen karttuessa vastoinkäymisiä ei tarvitse enää paeta pakonomaiseen seksikäyttäytymiseen tai muihin riippuvuuksiin. MBB-työkaluja voidaan käyttää myös retkahdusten estämisessä ja toipumiskeskeisen elämäntavan omaksumisessa. (Plessis, 2019).

Seksiriippuvuuden vaikutus läheisiin

Seksi tai pornoriippuvuus ja sen paljastuminen vaikuttavat riippuvuudesta kärsivän kumppanin, lasten ja muiden läheisten hyvinvointiin. Seksiriippuvuuden ilmitulo vaikuttaa kumppanin psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin negatiivisesti.  Siksi sekä riippuvaiset että heidän kumppaninsa tarvitsevat tukea yhdessä ja erikseen. On tärkeää saada tietoa riippuvuuden syntymekanismista ja rakentaa luottamus uudelleen.

Varaa aika

Olet lämpimästi tervetullut vastaanotolleni joko yhdessä tai erikseen. Aikoja saatavilla koko Suomen alueella etävastaanotolle. Varaa aikasi alla olevasta kalenterista.

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Etätapaaminen (1)
20
21
22
23
24
Etätapaaminen (1)
25
Etätapaaminen (3)
26
27
28
29
30
31
Etätapaaminen (3)

 

Lähteet:

Carnes, P. (2001). Out of the shadows. Understanding sexual addiction. (3 uud. painos). USA: Hazelden.

Hall, P. 2019. Koukussa seksiin. Latvia: Bazar kustannus Oy.

Mate, G. 2017. Beyond drugs: The Universal Experience of Addiction. https://drgabormate.com/opioids-universal-experience-addiction/. Viitattu 22.12.2021.

Plessis G. 2019. MMB-addiktioseminaari, luento 23.-25.9.2019.

Van der Kolk, B. 2014. Jäljet kehossa -Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Tallinna: Viisas Elämä Oy.

 

Tanja Moring

Kirjoittaja on seksuaaliväkivaltaan, lapsuudenaikaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä porno- ja seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut seksuaaliterapeutti, Valviran hyväksymä sote-alan ammattilainen sekä sertifioitu MBB-terapeutti (kehon ja mielen yhteys).

Älä jää yksin. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan kanssani mieltäsi painavista asioita täysin luottamuksellisesti. Etäaikoja saatavilla koko Suomessa. Varaa sinulle sopiva aika nettiajanvarauksestamme.

 

 

Kriisi jouluna? – Mielipalvelut tarjoaa tukea myös joulun aikaan

Kriisi jouluna? – Mielipalvelut tarjoaa tukea myös joulun aikaan

Juhlapyhistä joulu on merkittävin vaikeiden tunteiden aiheuttaja.  Joulun aika herkistää helposti mielen ja nostaa esiin vanhat kipeät asiat: riidat, pettymykset, erot ja menetykset. Jouluun yhdistyy osalla ihmisiä paljon hyviä muistoja ja suuria odotuksia. Kun odotukset eivät toteudu, seuraa pettymystä.  Osalle meistä jouluun liittyy myös kipeitä muistoja ja vaikeita tunteita. Joulu mielletään ihanaksi perhejuhlaksi, jolloin yksinäisyys korostuu, kun maailma ympärillä hiljenee ja ihmiset vetäytyvät koteihinsa perhepiireineen. Yksin vietetty joulu voi tuntua epäonnistumiselta, jos sitä ryhtyy vertaamaan muiden perhejouluihin. Ahdistus ja alakulo saattavat vallata mielen jo ennen joulua, koska jouluun liitetään valmistelut ja odotus. Joulupyhiin yhdistyvät vaikeat tunteet ovat normaali ilmiö. Tunteita ei kannata pelätä tai yrittää estää.

Joulupyhiin liitetään ylikorostettu yhdessäolon, riemun ja ilon teema. Voi tuntua vaikealta, jos omat kokemukset ovat aivan päinvastaisia.  Lapsuuden joulumuisto voi olla sellainen, että kotona käytettiin alkoholia ja riideltiin. Joulu on usein raskasta aikaa myös lähivuosina läheisensä menettäneille, vaikka menetys ei ajallisesti sijoittuisikaan jouluun. Ensimmäinen joulu läheisen kuoleman jälkeen on usein raskain. Pitkien vapaiden aikana moni kohtaa lähisuhdeväkivaltaa, seksuaaliväliväkivaltaa, yksinäisyyttä ja päihdeongelmia. Muun muassa näiden seikkojen vuoksi joulun aika on useille ihmisille vuoden haasteellisinta aikaa.

Tänä jouluna pitkittynyt koronakriisi saa useat ihmiset hämilleen, ahdistumaan ja jopa pelkäämään. Korona on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. Tuntuu, että vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi. Arki ja elämä ovat muuttuneet ennakoimattomaksi. Korona tuo jouluun ristiriitaisia tunteita. Ihmiset haluavat tavata läheisiä, mutta samalla ehkä pelkäävät omaa tai läheistensä sairastumista ja kuolemaa. Mieleemme on saattanut iskostua tunne vaarasta, joka syntyy toisen ihmisen lähellä olemisesta.

ERILAISET KRIISIT

Kriisissä, ihminen ei selviydy aina aiempien kokemustensa ja taitojensa avulla, vaan joutuu mahdollisesti etsimään uusia selviytymiskeinoja tilanteeseen sopeutuakseen. Kriisin voi laukaista yksittäinen, äkillinen ja järkyttävä kokemus.  Kriisi voi syntyä myös hitaammin, erilaisten elämäntilanteisiin liittyvien haasteiden, kehityskriisien ja kasautuvan stressin myötä.

Kehitys- ja elämäntilannekriisit

Kehityskriisit ja elämäntilannekriisit ovat osa normaalia elämänkulkua ihmisen siirtyessä elämänvaiheesta toiseen. Ne ovat haasteellisia ja usein väistämättömiä elämää muuttavia tilanteita ja tapahtumia, jotka liittyvät esimerkiksi muutoksiin työelämässä, asuinpaikkakunnan tai asuinmaan muuttumiseen, vanhemmuuteen, lasten kasvuun ja kehitykseen tai muutoksiin parisuhteessa. Jouluna voi muutos olla sellainen, että aikuistuneet lapset eivät enää tulekaan kotiin viettämään joulua. Ehkä osa joulusta vietetään puolison vanhempien tai ystävien kanssa.  Eronnut tai leski joutuu viettämään joulua ilman puolisoa.

Traumaattinen kriisi

Traumaattisilla kriiseillä tarkoitetaan yllättäviä ja vakavia tilanteita, jotka horjuttavat elämänhallinnan tunnetta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vakava sairastuminen, läheisen kuolema, henkisen tai ruumiillisen väkivallan kokeminen tai näkeminen.

MITEN SELVIYTYÄ KRIISISTÄ?

Kriisistä selviytyminen edellyttää kriisin kohtaamista ja läpikäymistä niin, että siitä tulee osa elämän tarinaa. Kriisityöntekijän tai muun ammattiauttajan kanssa asiakkaan on mahdollista kohdata yhdessä vaikea tapahtuma tai elämänmuutos ja käsitellä sitä sekä sanallisesti että kehollisesti niin, että elämän hallinnantunne palautuu.

KRIISI EI OLE SAIRAUS

Traumaattiset kriisit tai kuormittavien asioiden kasaantuminen aiheuttaa psyykkistä kärsimystä suurimmalle osalle meistä. Kriisin synnyttämä ahdistus, pelko ja levottomuus eivät ole merkkejä psyykkisestä häiriöstä, vaan osa normaalia elämää.  Kysymys on siitä, että ihminen on joutunut tavanomaisesta poikkeavaan tilanteeseen, jossa hänen selviytymiskeinonsa ovat tilapäisesti riittämättömät.

KRIISI ON MAHDOLLISUUS

Tuore kriisi saattaa herättää muistot aikaisemmista kriiseistä ja niihin liittyvistä kipeistä muistoista, jolloin myös niitä päästään käsittelemään. Myös vaikeat lapsuuden- sekä nuoruudenkokemukset saattavat aktivoitua tuoreessa kriisissä ja niiden läpikäyminen on tärkeää. Kriisi voi synnyttää ihmisessä tarpeen pohtia arvojaan ja elämänsä tarkoitusta aiempaa syvällisemmin.

RESILIENSSI JA KRIISI

Kriisityöskentelyn avulla voidaan vahvistaa asiakkaan resilienssiä. Resilienssillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen kykenee hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys korostuu kriiseissä. Tuttuja toimintamalleja ja ajatuksia joudutaan silloin arvioimaan uudelleen. Resilienssi mahdollistaa sen, että ihminen kykenee palautumaan kriiseistä ja erilaisista kuormittavista tilanteista. Työskentelyn tuloksena asiakas saa käyttöönsä työkaluja, joita hän voi käyttää sekä sen hetkisen tilanteensa että tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. Kun kriisi on työstetty onnistuneesti, ihminen hyväksyy tapahtuneen osaksi elämäänsä ja kykenee suuntautumaan kohti uutta. Kriisien onnistunut käsittely mahdollistaa mielenterveyden vahvistumisen ja paremman sopeutumiskyvyn saavuttamisen.

 

– Tanja Moring, 20.12.2021

 

Kirjoittaja on kriisityöntekijä, sosionomi/diakoni (AMK), seksuaaliterapeutti, sertifioitu MBB-terapeutti (kehon ja mielen yhteys) sekä seksuaaliväkivallan asiantuntija

Päivystysaikoja on saatavissa etävastaanotollamme Tanjalle myös joulun aikana etäyhteydellä koko Suomeen. Älä jää yksin. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan kanssani mieltäsi painavista asioita täysin luottamuksellisesti. Tavanomaisesta hinnastostamme poiketen Tapaninpäivän tunnin tapaamisen hinta on 150 € normaalin 100 € sijasta.

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Etätapaaminen (1)
20
21
22
23
24
Etätapaaminen (1)
25
Etätapaaminen (3)
26
27
28
29
30
31
Etätapaaminen (3)
Sosiaalinen jännittäminen arjen kiusana – tunnista oireet ja opi hallitsemaan jännitystä

Sosiaalinen jännittäminen arjen kiusana – tunnista oireet ja opi hallitsemaan jännitystä

Mitä on sosiaalinen jännittäminen?

Monenlainen jännittäminen kuuluu normaaliin elämään. Joskus sitä vain ilmenee niin paljon ja niin voimakkain oirein, että ihminen joutuu kärsimään kohtuuttomasti. Jännittäjiä voidaan auttaa paitsi jännittäjien ryhmissä, myös yksilöterapialla.

Sosiaalinen jännittäminen ilmenee muiden ihmisten seurassa – muodot voivat olla todella vaihtelevia. Erilaisia esiintymistilanteita ja puhumista suuremmille ihmismäärille jännittää suurin osa suomalaisista. Yleinen on myös se paniikin tunne, joka kohoaa, kun odottaa ryhmässä omaa vuoroaan esitellä itsensä tuntemattomille. Uudet tilanteet ja uudet ihmiset jännittävät helposti jonkun verran meitä kaikkia, toisia enemmän kuin toisia. Onneksi monet jännitystä aiheuttavat tilanteet tulevat ja menevät, eivätkä jää vaivaamaan pitkään.

Elämä muuttuu hankalaksi, jos normaalit päivittäiset tilanteet alkavat tuottaa sellaista jännitystä, että alat vältellä kyseisiä tilanteita. Kassajonot tai bussilla matkustaminen voivat alkaa ahdistaa liikaa. Kylässä käymiset ja juhlat arveluttavat. Puhelimella soittamisesta voi tulla ylivoimaista, tai et uskalla päivittää omia sosiaalisen median kanaviasi. Mieltä alkavat hallita yhä pelottavammat ajatukset: Mitä ihmiset minusta ajattelevat? Jännittämiseni näkyy taatusti kaikille ja vaikutan typerältä. Entä jos sekoan? Sairaalloinen jännittäminen on sellaista, joka estää sinua elämästä normaalia elämää – sen pystyt helposti itsekin arvioimaan.

Millaisia oireita jännittäminen aiheuttaa?

Jännittämisen oireet ovat jokaisella yksilöllisiä, mutta niistä löytyy myös yhteisiä, yleisiä piirteitä: Veri tuntuu pakkautuvan päähän, aivot tuntuvat sumeilta ja naama lehahtaa tulipunaiseksi. Monilla on kokemus ”perhosista vatsassa”, joka voi olla wc:ssä ramppaamista ja yltyä vuodelepoon pakottaviksi vatsakivuiksi. Sydän hakkaa, hengitys muuttuu pinnalliseksi, hikoiluttaa ja huimaa. Tärisevät kädet ja jalat on yleinen vaiva, samoin kuin äänen väriseminen, suun kuivuminen ja änkytys.

Fyysisten oireiden ohelle ilmaantuu psyykkisiä oireita, jotka voivat olla hyvinkin rankkoja: Jännittäjä voi olla niin ahdistunut, että pelkää ”sekoavansa”, eli jotenkin kadottavansa itsekontrollin kokonaan. Hän haluaa juosta karkuun tilanteesta ja piiloutua johonkin turvaan. Tilanteeseen kohdistuvat mielikuvat ovat epärealistisen kielteisiä, joskus katastrofaalisia. Itseltä odotetaan myös helposti täysin kohtuutonta suoritusta, pelätään pienintäkin virhettä ja siitä seuraavaa musertavaa häpeän tunnetta. Syntyy kierre, jossa ei ole ihme, että sosiaalisia tilanteita tekee mieli vältellä yhä enemmän.

Miten päästä eroon jännittämisestä?

Jännittäjiä voidaan hoitaa lyhytterapialla ja omaa jännittämistään voi oppia hallitsemaan. Kokonaan jännittämisestä tuskin pääsee eroon, onhan se luonnollinen osa ihmisyyttä, mutta sosiaalisista tilanteista voi jälleen tulla luonnollisia ja nautittavia.

Lievempiin oireisiin on olemassa runsaasti itsehoito-ohjeita, joilla monet pärjäävät pitkälle. Aluksi on tärkeää hoitaa kokonaisvaltaisesti omaa stressiään – mitä stressaantuneempi, uupuneempi ja esimerkiksi univelkaisempi olet, sitä voimakkaammin jännittäminen tuntuu. Jännittäviin tilanteisiin valmistaudutaan siis mm. hoitamalla kehoa liikunnalla, levolla ja hyvällä ravinnolla. Esittäviin tilanteisiin valmistaudutaan myös huolehtimalla siitä, että esityksen sisältö ja perus esiintymistaidot ovat hallussa.

Kaikkiin jännittäviin tilanteisiin auttaa se, että sinulla on kyky rentouttaa itsesi hetkessä nopeasti. Harjoituksia löytyy laidasta laitaan, mutta niiden keskeinen elementti on yleensä aina hengittäminen. Mitkä tahansa hengitysharjoitukset ovat siis todennäköisesti hyväksi. Lisäksi apua on mm. tietoisuustaitojen (mindfulness) ja kehon rentoutusharjoitusten hallinnasta. Monille tehokas apu on myös mielikuvaharjoittelu, jota voit löytää vaikkapa NLP-oppaista.

Lääkäri voi määrätä jännittämiseesi lääkkeitä; beetasalpaajat vähentävät kyllä oireita, mutta eivät vaikuta oireiden syntymisen mekanismiin, jolloin vaiva saattaa ajan kanssa vain levitä yhä laajemmin eri elämäntilanteisiin. Suomalaisessa kulttuurissa jännittämistä on karkotettu myös ns. rohkaisuryypyllä, ja todennäköisesti moni alkoholiongelma onkin syntynyt yrityksestä hoitaa oma sosiaalinen jännittäminen pois päiväjärjestyksestä.

Mistä apua jännittämiseen?

Kun sosiaalinen jännittäminen häiritsee elämää, kannattaa rakentavaa apua hakea lievemmissä tapauksissa ainakin erilaisista rentoutusryhmistä. Moni jännittäjä on löytänyt vertaistukea myös ryhmistä, jotka on suunnattu erityisherkille (HSP). Ylipäätään kaikkiin mukavan oloisiin ryhmäharrastuksiin ja turvalliselta tuntuviin kaveritilanteisiin kannattaa yrittää mennä, jotta kokemukset onnistumisista ryhmätilanteissa lisääntyisivät. Sosiaalisten tilanteiden välttely alkaa nopeasti pahentaa tilannetta.

Sosiaalisesta jännittämisestä kärsiville järjestetään myös jännittäjien ryhmiä, joissa jännittämisen oireita pääsee tutkimaan vertaistuen voimauttamana. Ammattilaisen johtamana voit pohtiajännittämisesi syi ja harjoitella juuri sellaisia uusia taitoja, jotka varmimmin auttavat.

Suuri helpotus monelle jännittäjälle on tieto, että sosiaalista jännittämistä voidaan lieventää yksilöterapialla, joka ei välttämättä ole pitkä prosessi. Mielipalveluissa tarjotaan jännittäjille noin 5 – 7 kerran lyhytterapiaa, jossa esiintymispelkoakin pääsee työstämään ilman varsinaisen yleisön läsnäoloa. Tarvittaessa harjoitteluun voidaan sisällyttää altistamista, jossa asiakas harjoittelee yhdessä sovituin kotitehtävin jännitystä aiheuttavien tilanteiden kohtaamista omaan tahtiinsa turvallisesti, pienin askelin.

Pienenkin varmuuden löytämisestä seuraa positiivinen ennuste tulevaan. Vaikka sosiaalinen jännittäminen ei kokonaan katoakaan, sillä on mahdollisuus ajan kanssa muuttua vähitellen yhä lievemmäksi ja vähemmän elämää häiritseväksi tekijäksi.

 

Varaa aika asiantuntijaltamme, Mirka Seppäseltä

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Tapaamisaika Tampere (2)
20
21
22
23
24
Tapaamisaika Tampere (5)
25
Tapaamisaika Tampere (2)
26
27
28
29
30
31
Tapaamisaika Tampere (2)
Individual and Couples Therapy in English (Helsinki)

Individual and Couples Therapy in English (Helsinki)

Are you and/or your partner new to Finland? Are you currently in an intercultural relationship? While all couples may face hardships such as communication difficulties, misunderstanding, lack of closeness, or even infidelity, immigrant/expat and intercultural couples often find themselves burdened with additional challenges. It is a well-known and sad fact that divorces are more common among immigrant and intercultural couples.

According to Statistics Finland, in 2018, the divorce rate for those with a foreign background was nearly double that of native Finns, and the rate for intercultural couples was as high as over four times that of homogamous Finnish couples!

Expats and immigrants try to adjust to life in a new country- often without a support network. The resulting stress and loneliness can lead to depression, anxiety, and other mental health problems, and may also cause an added strain on even otherwise healthy relationships. When one or both partners are struggling with these challenges- culture shock, integrating into a new country, finding work, learning a new language, etc., the relationship can suffer as a result. Stress levels are high, tempers flare, and patience is running low. When personal problems drain our reserves, our relationships often get neglected. When you compound this problem with feeling all alone- far away from family, and perhaps even without new friendships- the burden can become unbearable.

People in intercultural relationships also have their own unique challenges. While integrating two sets of customs, beliefs, and values is never without challenges, this is especially pronounced when the partners come from two different countries. This often becomes evident especially in parenting. While everyone in the family has the potential to benefit from the richness of multiple cultural heritages, this first requires the parents to learn to talk about, understand, accept, and even appreciate their differences, and then make necessary compromises.

Besides child-rearing practices, communication can also be more challenging in intercultural relationships. The partners often speak two separate native languages, and communicate either in one of those or a third one. Even with excellent skills in a second language, misunderstandings or frustrations can still arise.

While the statistics may seem daunting, fortunately, none of the above-mentioned issues need to continue to negatively impact your life or your relationship. Through individual and/or couples counseling, these issues can be discussed and skills for navigating them can be learned. I have traveled extensively, and lived in the US, South Korea, and Finland. I therefore have both personal experience as an expat and an immigrant, as well as professional experience working with these communities. In other words, I get it. I also truly believe that no problem is insurmountable, and no relationship is hopeless. By addressing individual concerns, practicing communication skills, increasing acceptance, learning to lean on one another rather than turning away, and negotiating differences (cultural, personal, parenting), multiculturalism can become a source of joy and pride rather than another obstacle to overcome.

Book an appoitment with Joanna in Helsinki

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
Ahdistus ja jännitys sosiaalisissa tilanteissa – Mikä avuksi?

Ahdistus ja jännitys sosiaalisissa tilanteissa – Mikä avuksi?

”Etsin myymälän maito-osastoa. MIKSI SE ON AINA PERÄLLÄ! Sydän alkaa hakata, huimaa, pyörrynkö? Paniikki valtaa, ostoskärryt pitää jättää, poistun myymälästä melkein rynnäten. Katson vain eteenpäin, hävettää, pitää päästä ulos.”

Ahdistus sosiaalisissa tilanteissa ja julkisissa paikoissa, paniikkikohtauksen pelko, on yleinen ja monien elämää pahasti turmeleva ongelma. Siitä kärsivä alkaa välttää tilanteita, joiden pelkää aiheuttavan ahdistusta ja mahdollisesti paniikkikohtauksen. Elämänpiiri hupenee ja lopulta melkein kaikki energia suuntautuu ahdistuksen välttelyyn. Kotoa poistuminenkin voi käydä vaikeaksi.

Sosiaaliseen ahdistukseen aktivoitumiseen jossain tilanteessa liittyy yleensä 4 vaihetta:

  1. Laukaiseva tekijä,
  2. Kehon vahva reaktio
  3. Sitä seuraava emootio sekä
  4. Ajatukset, jotka sopivat jotenkin kehon reaktioon ja tunteeseen.

Opettajan otsanrypistys voi saada oppilaan kehossa aikaa sympaattisen hermoston aktivoitumisen (taistelu/pako-reaktio), pelon ja halun paeta, Sitä seuraa ajatus: en osaa, minua pidetään huonona, olen nolo luuseri. Taustalla voi olla vaikkapa kokemus vaativasta vanhemmasta.  Seurauksena voi olla aluksi arvioinnin ja suoritustilanteiden karttaminen, sekä lopulta yleinen sosiaalisten tilanteiden välttäminen.

Aikamme ahdistuksesta

Ahdistus on sinänsä mainio asia. Se auttaa valmistautumaan tuleviin uhkiin. Sopivissa tilanteissa se on merkittävä apu. Se motivoi. Usein se kuitenkin alkaa ottaa tilaa liikaa eikä menekään ohi.

Uhat, joihin kehomme on synnynnäisesti valmis reagoimaan, ovat erilaisia kuin nykyisen elämäntapamme tarjoamat haasteet. Esi-isämme elivät ympäristössä, jossa uhat ja keinot selvitä niistä olivat selkeitä ja fyysisiä. Kehomme reagoi edelleen kuin aina olisi henki pelissä. Esimiehen sähköposti voi tuottaa työntekijän kehossa saman reaktion kuin aikoinaan tiikerin kohtaaminen.

Ahdistus voi siten tulla kohtuuttoman suureksi, elämää hallitsevaksi tilaksi. Muiden ihmisten tapaaminen muuttuu hankalaksi, hedelmättömät ajatukset alkavat syödä enegiaa ja vapautta toimia.

Keinoja ahdistuksen purkamiseen

Netti on täynnä monenlaisia ohjeita poteville. Mindfulness, jooga ja positiivinen ajattelu ovat suosittuja menetelmiä. Keinojen runsaus ei kuitenkaan estä valtaisia ihmismassoja kärsimästä päivästä toiseen.

Ahdistunut ajattelee, vatvoo, vatvoo ja on liian tietoinen itsestään. Kauhistuttavat mahdollisuudet pakkaavat mieleen ja keho reagoi sen mukaisesti. Ahdistavien asioiden välttäminen laajenee. Elämä kapenee. Erilaisin tekniikoin oppii säätelemään tätä. Rentoutumaan ja hengittämään. Ei-ahdistuvaiseksi ihmiseksii tuleminen on kuitenkin vielä vaativampaa.

Ahdistus haluaa kertoa meille jotakin

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Sitkeän häiritsevän ahdistuksen nujertamiseksi ei auta yksittäinen tekniikka. Sen liittäminen osaksi elämäntapaa voi olla erinomaista, mutta tärkeämpää on tuntea itsensä. Ahdistus kertoo ettemme luottavaisena jätä mennyttä, ja astu seuraavaan hetkeen.

Ahdistus ei juuri kohtaa itsetyytyväistä ja onnellista ihmistä. Sen sijaan taustalla on kolhuja itsetunnossa, kehon huonovointisuutta, hedelmättömiä ajattelutapoja, riittämättömiä ihmissuhteita ja elämän merkityksettömyyden kokemuksia. Yksittäinen menetelmä ei niitä ratkaise.

Uusi suunta

Ymmärrys itsestä on tarpeen. Omat arvot, elämän tavoitteet ja ihmissuhteiden laatu tulee nähdä selvästi. Maailmankatsomuksensa kanssa tulee voida elää tyynesti ja varmana.

Kehon toiminta, rytmi, kunto ja hyvinvointi tulee saattaa kohtuulliselle tolalle. Sosiaalisen elämän elämänkaaren mukaisten vaatimusten riittävä ratkaisu on tarpeellista. Työ- ja toimeentulo tulee ratkaista tavalla, joka tukee elämän kokonaisuutta. Ajattelussa ja tunteissa pitää pystyä reagoimaan nykyhetken tilanteeseen ilman menneisyyden kokemusten vinouttamia tulkintatapoja.

Silloin elämä muuttuu jännittäväksi, avoimeksi ja rikkaaksi.

Kaikkeen tähän on vaikea venyä yksinään. Hyvä psykologi, terapeutti, voi olla ratkaiseva apu. Ammatilainen, joka näkee sinut yksilönä ja tarkastelee tilannettasi hyvin monipuolisesti. Jos sinua tarkastellaan vain akuutin pulman kannalta tai työntekijän koulutuksen kapeuttamasta
näkökulmasta, hyöty voi olla lyhytaikainen.