Mitä on Gestalt-psykoterapia?

Mitä on Gestalt-psykoterapia?

Psykoterapiasuuntauksia on monia. Gestal-terapia on yksi niistä. Sen tarkoituksena on löytää ja saada käyttöön ihmisen omat voimavarat eli sen lähtökohta on myönteinen ja ihmisen ainutkertaisuutta korostava. Gestal-terapia erottuu monesta muusta suuntauksesta mm. holistisen näkökulmansa takia. Alla kerrotaan tästä suuntauksesta hieman tarkemmin keskittyen sen muutamaan keskeiseen näkökulmaan.

Artikkelissa esitellään seuraavat asiat:

  • Gestalt-terapian tavoite
  • Ihmiskäsitys
  • Työskentelyn tavat – kontakti
  • Työskentelyn tavat – tiedostaminen
  • Työskentelyn tavat – tässä ja nyt
  • Asiakkaan ja terapeutin suhde Gestalt-terapiassa

Varaa aika Gestalt-terapiaan

Voit varata ajan Gestalt-terapiaan Mielipalveluista klikkaamalla alla olevaa linkkiä:

Klikkaa ja varaa aika

Gestalt-terapian tavoite

Gestalt-terapian tavoitteita ovat mm.

  • Eheytyminen
  • Omana itsenään elämässä eläminen
  • Spontaanius
  • Luova sopeutuminen omana itsenään omaan ympäristöönsä.

Terapian vaikutus alkaa näkyä yleensä kasvaneena itsetuntemuksena sekä hyvinvointina. Psyykkisten oireiden helpottuminen tapahtuu vähitellen tavoitteita kohti mentäessä. Gestalt-terapiassa tavoitteet ovat jokaiselle ihmiselle ainutkertaisia ja ainutlaatuisia – hänen itsensä näköisiä.

Ihmiskäsitys

Ihminen nähdään osana omaa elinympäristöään – omaa kenttäänsä. Ihminen ja hänen elämänsä nähdään holistisesti eli monimuotoisena ja monesta näkökulmasta koostuvana kokonaisuutena.

Ihminen on myös dynaaminen eli jatkuvasti muuttuva, eri tilanteissa aina hiukan erilainen ja elämän myötä paljonkin muuttuva. Ihmisen eläminen ja kokeminen liittyvät aina monella tavalla hänen tilanteeseensa, ihmissuhteisiin, ympäristöönsä – sekä tämän hetkiseen että mielessä elävään elämänhistoriaan.

Ihminen on osa verkostoa, jossa jokainen osallinen on monella tavalla sekä vastuullinen että riippuvainen.  Tämä ihmisen ”suhteellisuus” on yksi Gestalt-terapian kulmakiviä.

Työskentelyn tavat – kontakti

Kontakti ja kontaktissa oleminen ovat hoidon keskeisiä tekijöitä. Terapeuttinen työskentely on kontaktissa olemista monilla eri tavoilla. Ilman kontaktia ei ole kokemista tai elämää. Kontaktissa muodostuva kokemus voi olla parhaimmillaan harmoninen, elävöittävä, vahvistava tai kuten usein terapiassa, helpottava.

Pahimmillaan kokemus voi olla epämiellyttävä, jopa järkyttävä. Näistä jälkimmäisistä kokemuksista usein elämän varrella muodostuu ihmiselle pulmia, jotka voivat olla tunteissa olevaa keskeneräisyyttä tai jumeja.

Silloin ihminen alkaa herkästi säädellä kontaktissa olemistaan niin paljon, että elävyys ja spontaanius häviävät ja jäljelle jäävät erilaiset mielen pulmat, jotka voivat tuntua mm. ahdistuksena, mielialan mataluutena, häpeänä ja monella muulla ikävällä tavalla.

Työskentelyn tavat – tiedostaminen

Tiedostaminen on gestalt terapiassa keskeinen menetelmä. Tiedostamisen vahvistamisessa kontakti, kokemus, kokeilut ja ilmaiseminen ovat tärkeässä roolissa. Tiedostamisen avulla psyykkisen pahan olon ja oireillun mieli tulee vähitellen ymmärrettäväksi.

Yhtä paljon tai joskus enemmänkin keskitytään asioiden kanssa kokemukselliseen työskentelyyn, kuin asioista puhumiseen. Siten terapeuttiselle toiminnalle on ominaista työskentely tunteiden tiedostamisen ja ilmaisemisen kanssa, kehollinen toiminta sekä sen ymmärtäminen, miten vuorovaikutus vaikkapa terapiatilanteessa rakentuu.

Työskentelyn tavat – tässä ja nyt

Terapeuttinen työskentely on fenomenologista eli keskitytään siihen, mikä on olemassa, pinnalla tässä ja nyt. Kiinnitetään ikään kuin huomiota siihen, mikä erottuu kokonaisuudesta, mistä tulee ”kuvio”.

Tämä voi terapiatilanteessa esimerkiksi tapahtua vastaamalla kysymyksiin:

  • ”Mitä sinussa tapahtuu juuri nyt?”
  • ”Mistä olet nyt juuri tietoinen?”
  • ”Mitä huomat kehon tuntemuksissa nyt?” tms.

Myös jokin ele, äänensävy tai muu vuorovaikutuksessa esiin tuleva tapahtuma voi tulla toistuvaksi kuvioksi. Terapeuttinen työskentely tapahtuu vähitellen ikään kuin näitä kuvioita perkaamalla, kuten sipulia kuorimalla. Kun tiedostaminen vahvistuu, vastaukset edellä mainittujen kaltaisiin kysymyksiin muuttuvat ja on mahdollista huomata sellaisia tapahtumia ja kokemuksia itsessä, mitkä aiemmin olivat oman tiedostamisen ulkopuolella.

Tämä ”tässä ja nyt” -periaate ei tarkoita, etteikö elämänhistorian asioitakin käsiteltäisi, mutta sitä tehdään sen mukaisesti, miten ne nyt ovat näkyvissä ja vaikuttavat ihmisessä. Elämänhistorian tarkastelu ei siis ole lähtökohtana Gestalt-terapiassa työskentelylle.

Historiamme elää meissä koko ajan jokaisessa jollakin tavalla. Voidaan sanoa, että usein ihminen kantaa mukanaan kokemisen, tulkitsemisen ja toimimisen tapoja, jotka ovat lähtöisin hänen menneisyydestään, eivätkä perustu tämän hetken tilanteeseen. Nämä aiheuttavat usein vaikeuksia ja kärsimystä. Näitä tutkitaan terapiassa ”tässä ja nyt” –tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.

Asiakkaan ja terapeutin suhde Gestalt-terapiassa

Dialoginen suhde on työskentelyssä hyvin tärkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas ja terapeutti ovat molemmat merkittävä osa terapiaprosessia. Asiakkaan ja terapeutin välinen suhde on myös tasavertainen – molemmat ovat prosessissa tärkeitä, molemmat asiantuntijoita omalla tavallaan.

Yhdessä haetaan ja luodaan ymmärrystä asiakkaan tilanteesta ja elämästä. Dialogiseen suhteeseen eivät kuuluu valmiit ”patenttiratkaisut” tai vastaukset. Ainutlaatuisuuden näkeminen ja juuri kyseisen ihmisen omien oivallusten ja vastausten löytäminen ovat tärkeitä.

Työskentelystä tulee siten hyvin vuorovaikutteista ja tuossa vuorovaikutuksessa yhdessä tutkitaan keskustelujen ja erilaisten sisäisten ja toiminnallisten kokeilujen avulla, miten asiakkaan tilannetta voi ymmärtää. Näin tehdään työtä eheytymisen suuntaan.

Myös kontaktia ja vuorovaikutuksen tapoja asiakkaan ja terapeutin välillä tutkitaan, se on terapiaistunnolla tässä ja nyt –tapahtuvaa. Asiakas ja terapeutti tutkivat yhdessä, miten asiakas on suhteessa tähän hetkeen ja elämään yleensä sekä kokeilevat myös uusia elämisen ja kokemisen mahdollisuuksia.

Psykoterapia ja lyhytterapia – Mitä ne tarkoittavat?

Psykoterapia ja lyhytterapia – Mitä ne tarkoittavat?

Mitä psykoterapia ja lyhytterapia käytännössä tarkoittavat?

Tässä artikkelissa käymme läpi seuraavat asiat:

  • Psykoterapeutti
  • Psykoterapia hoitona
  • Psykoterapeuttinen suhde
  • Psykoterapeuttinen vuorovaikutus
  • Lyhytterapia

Psykoterapia Helsinki

Voit varata ajan Mielipalveluiden psykoterapiaan Helsingissä alla olevasta linkistä:

 

Klikkaa tästä ja varaa aika -> 

 

Psykoterapeutti

Psykoterapeutti on henkilö, jolla on koulutus psykoterapeutin ammattiin. Hän on koulutuksessaan erikoistunut hoitamaan ihmisen mielen haasteita. Psykoterapeutin ammattinimike on suomessa ja monissa muissakin maissa suojattu ja sitä saa käyttää ainoastaan psykoterapiaan koulutettu henkilö.

Usein psykoterapeutilla on peruskoulutuksenaan psykologin, psykiatrin tai psykiatrisen sairaanhoitajan koulutus. Psykoterapeuttisia suuntauksia on monia, muun muassa:

  • psykodynaaminen
  • kognitiivinen
  • gestalt
  • psykofyysinen
  • ratkaisukeskeinen
  • integratiivinen psykoterapia.

Lue tarkemmin mitä psykoterapeutti tekee: Psykoterapeutti Helsinki.

Psykoterapia hoitona

Psykoterapiassa mielen haasteita ja kriisejä hoidetaan asiakkaan ja terapeutin vuorovaikutuksen sekä heidän suhteessaan vaikuttavien tekijöiden avulla.

Näitä tekijöitä ovat mm.

  • luottamuksen kokemus
  • yhteistyösuhde
  • terapeutin kyky empatiaan.

Psykoterapia ei perustu lääkehoitoon, vaan siinä pyritään tutkimaan asiakkaan mielessä vaikuttavia tekijöitä ja tapahtumia, jotka ovat yhteydessä mielen haasteisiin. Nämä tekijät yleensä liittyvät ajatteluun ja tunteisiin, näiden yhteyksiin sekä toimintatapoihin. Tavoitteena on työskennellä siten, että asiakas alkaa taas voida hyvin.

Vaikka psykoterapia perustuu paljon puhumiseen, se on kuitenkin erilaista kuin esimerkiksi ystävien tai perheen kanssa keskustelu. Erona on se, että tässä hoitomuodossa tutkitaan mielen tapahtumia ja niiden vaikutuksia olotilaan monenlaisten metodien ja tekniikoiden avulla.

Psykoterapiassa on aina taustalla myös teoria siitä, miten mielen pulmia voidaan ymmärtää ja niitä hoitaa.

Hoitojakson kesto voi olla mitä tahansa vajaasta vuodesta useaan vuoteen. Tapaamiset ovat yleensä kerran tai kaksi kertaa viikossa 45-60 minuuttia kerrallaan. Psykoterapian pituus riippuu monesta tekijästä.

Psykoterapeuttinen suhde

Vaikka terapeutin ja asiakkaan suhde on hyvin luottamuksellinen ja työstettävät asiat ovat henkilökohtaisia, on suhde ammatillinen. Ammatillinen tarkoittaa tässä sitä, että kaikki mitä suhteessa ja vuorovaikutuksessa tapahtuu, palvelee asiakasta ja hänen toipumistaan. Ammatillinen tarkoittaa myös sitä, että suhde on ehdottoman luottamuksellinen; terapeuttia sitoo vaitiolovelvollisuus. Terapeutti on tärkeä osa terapiaa ja ihmisenä siinä mukana, mutta terapia on aina asiakasta varten, eikä terapeutti odota vastavuoroisuutta samalla tavalla kuin läheiset. Terapeutti voi tuoda esiin omia kokemuksiaan ja näkökulmiaan, mutta näiden on aina tärkeä palvella asiakkaan omaa prosessia.

Psykoterapeuttisessa suhteessa luottamuksellisuus, aito kiinnostus ja asiakkaan tilanteessa mukana olo ovat hyvin merkittävä hoitava tekijä. Tutkimusten mukaan hoidon onnistumiselle psykoterapeuttista suuntausta merkittävämpää on asiakkaan ja terapeutin välinen turvallinen, luottamuksellinen ja avoin suhde. On tärkeää, että asiakkaalla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään ja työstää vaikeita kokemuksiaan ehdottoman turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Siksi on hyvä etsiä terapeuttia, jonka kanssa tunnet voivasi alkaa rakentaa luottamuksellista suhdetta.

Psykoterapeuttinen vuorovaikutus

Terapeutin ammattitaitoa on kuulla ja ymmärtää sitä, mitä asiakas kertoo. Puheen sisällön lisäksi terapeutti huomioi kehon reaktioita ja kehon kieltä, äänen sävyjä sekä sitä, miten vuorovaikutus tapahtuu. Kaikki tämä kertoo siitä, mikä voi olla asiakkaassa esimerkiksi ”jumissa”. Vuorovaikutuksessa tutkitaan yhdessä kaikkea edellä mainittua monin eri tavoin, erilaisten metodien ja tekniikoiden avulla. Psykoterapeutti usein kysyy ja tuo esille sellaisia näkökulmia, jotka voivat olla asiakkaalle uusia ja usein juuri siksi oivalluksia tuottavia.

Lyhytterapia

Lyhytterapiaa voi antaa myös muu ammattilainen kuin psykoterapeutti. Lyhytterapialla yleensä tarkoitetaan terapiaa, missä on selvä rakenne ja määrätty tapa työskennellä. Lyhytterapialla pyritään vaikuttamaan johonkin tiettyyn ongelmaan tai oireeseen. Lyhytterapia on usein hyvä elämäntilannekriiseissä ja sellaisessa oireilussa, joka ei ole kovin vahvaa ja liittyy reaktiona johonkin kriittiseen tilanteeseen. Interpersoonallinen terapia eli IPT on yksi esimerkki lyhytterapiasta. Se on kehitetty masennuksen hoitoon ja perustuu ajatukseen ihmissuhteiden merkityksellisyydestä ja niiden vaikutuksesta mielialaan.

Lyhytterapian kesto on yleensä 12-20 tapaamiskertaa viikon-kahden viikon välein.

Varaa aika lyhytterapiaan

Alla olevan lomakkeen kautta voit helposti varata ajan lyhytterapiaan, aiheeseen erikoistuneelta Mielipalveluiden asiantuntijalta:

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2021
2022
2023
2024
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
Tapaamisaika Helsinki (5)
2
Tapaamisaika Helsinki (4)
3
Tapaamisaika Helsinki (4)
4
Tapaamisaika Helsinki (7)
5
6
7
8
Tapaamisaika Helsinki (4) Etätapaaminen (1)
9
Tapaamisaika Helsinki (7)
10
Tapaamisaika Helsinki (7)
11
Tapaamisaika Helsinki (6)
12
13
14
15
Tapaamisaika Helsinki (6) Etätapaaminen (2)
16
Tapaamisaika Helsinki (10)
17
Tapaamisaika Helsinki (5)
18
Tapaamisaika Helsinki (6)
19
20
21
22
Tapaamisaika Helsinki (4) Etätapaaminen (3)
23
Tapaamisaika Helsinki (8)
24
Tapaamisaika Helsinki (7)
25
Tapaamisaika Helsinki (8)
26
27
28
29
Tapaamisaika Helsinki (6) Etätapaaminen (2)
30
Tapaamisaika Helsinki (9)
Kaamosmasennus

Kaamosmasennus

 

”Pimeä. Mieliala laskee ja vauhti hiipuu. Sokeri maistuu. Aamulla on vaikea nousta ylös.

Havahduin omaan taipumukseeni pari vuosikymmentä sitten. Aluksi vuosittainen halu siirtyä talviuneen tai ainakin filosofointiin tuntui siedetttävältä. Tunsin itseni hiukan syvälliseksikin.

Kokemus oli kuitenkin talvi toisensa jälkeen aina entistä synkempi. Selvitin asiaa ja suunnittelin talvikaudet aina etukäteen kaamosmasennuksen välttämiseksi. Edelleen tunnistan taipomuksen itsessäni, mutta se ei saa minua valtaansa.”

Kuulostaako tutulta? Varaa aika ja keskustellaan lisää!

Klikkaa ja varaa aika tästä

Kaamosmasennuksen taustaa

Yhdysvaltalainen insinööri Herbert Kern kirjasi 1960-luvulta alkaen tarkasti mielialansa muutokset. Merkinnöistä paljastui rytmi. Talvet hän oli synkkä, mutta keväällä mieliala singahti maanisuuteen asti. Parin vuosikymmenen merkintönsä hän luovutti tutkijoille.

Kern halusi löytää elimistöstään mielialojaan säätelevän mekanismin. Jokin hänessä reagoi valon määrään ja oli yhteydessä mielialan aaltoiluun. Unihormoniksi kutsuttu melatoniini vaikutti mahdolliselta. Melatoniinin eritys säätelee nukkumista ja muita hormoneja. Sitä erittyy illasta aamuun. Hämärästä valoon.

Kävi ilmi, että öisen melatoniininerityksen lopettamiseen tarvitaan kirkasta, yli 2 500 luksin valoa. Pohjoisella pallonpuoliskolla on talvella aamuisin liian pimeää. Tutkimusryhmä kokeili käyttää auringon korvaajana kirkasta keinovaloa aamulla. Herbert Kernistä tuli ensimmäinen potilas, jonka masennusta hoidettiin kirkasvalolla. Hoito toimi. Kern parani.

 Loka- ja marraskuu tuovat Suomeen pimeyden. Silloin valon vähyys lamaannuttaa mieltä. Kaamosmasennus on vuodenaikaan liittyvää mielialan laskua, joka toistuu säännöllisesti tiettynä vuodenaikana ja lievittyy, kun vuodenaika vaihtuu.

Suomalaisista 2–10 prosenttia kärsii selvästä kaamosmasennuksesta ja paljon useammat sen lievemmästä muodosta, syysväsymyksestä. Kaamosmasentunut on väsynyt runsaastakin nukkumisesta huolimatta. Mieli on synkkä eikä mikään oikein tuota iloa. Uteliaisuus ja into asioihin häviävät.

Ruokahalu kasvaa ja alkoholin, suklaan ja karamellien kulutus kasvaa. Samalla myös paino lisääntyy. Masentunut on äreä eikä seksi kiinnosta. Sen sijaan hänellä voi olla outoja kipuja. Sydämen syke voi hidastua ja verenpaine nousta.

Valon väheneminen kesän jälkeen johtaa oireiden puhkeamiseen lokakuun aikoihin. Valon vähetessä mm. aivojen serotoniinin ja melatoniinin aineenvaihdunta voi häiriintyä. Serotoniinista muodostuu aivoissa melatoniinia, ”unihormonia”, joka säätelee vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Aamun valo saa melatoniinin kaikkoamaan ja serotoniinin määrän lisääntymään.

Fysiologisesti kaamosmasennus muistuttaa talviunta. Sydämen syke hidastuu ja verenpaine nousee verrattuna kesään. Keskushermosto noudattaa vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Kaamosmasennuksen syyksi on arveltu sisäisen ja ulkoisen vuorokausirytmin epätahdistumista. Päivän lyhetessä valomäärä ei riitä tahdistamaan vuorokausirytmiä. Se alkaa kulkea kehonsisäisen kellon mukaan eli jätättää.

kirkasvalolamppu

Oikea-aikainen kirkasvalo auttaa tehokkaasti

Suomessa ei nyt aamun auringonvaloa ole. Kirkasvalolampun käyttö aamulla heräämisen jälkeen poistaa melatoniinin ja lisää serotoniinin määrää aivoissa. Kirkasvalon käyttö vahvistaa kehon normaaleja rytmejä. Oikea-aikainen kirkasvalolampun käyttö arkioloissa on niin tehokas apu, että ongelmasta kärsiminen on turhaa. Kaamosmasennuksesta kärsivät naiset miehiä useammin. Kirkasvalon käyttö on paljon tehokkaampaa jos sitä käytetään oikea-aikaisesti.  Oikea käyttöaika vaihtelee henkiöstä toiseen. Vääräaikainen lampun käyttö voi johtaa ojasta allikkoon.

Kirkasvalo toimii hyvin myös kaikelaisiin muihinkin masennuksiin. Vaikutus tulee kuiten esiin yleensä hiukan pitemmän käytön jälkeen kuin kaamosmasennuksessa.

Kirkasvalo on kiinnostava hoitomuoto moneen muuhunkin pulmaan.Siitä on oletettu olevan mm.. apua  seksuallieen haluttomuuteen ja naisten hedelmättömyyteen. Italialaisessa Sienan yliopistossa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa kirkasvaloa käyttäneiden miesten testosteronitasot nousuvat selvästi ja tyytyväisyys omaan seksielämään peräti kolminkertaistui.

Sarastusvalolamppu voi olla vaihtoehto tai täydentäjä kirkasvalolle. Sarastusvalo vähitellen voimistuen herättää nukkujan aamuisin. Sarastusvalolampun käyttö auttaa heräämään ja vahvistaa tervettä rytmiä. Olen tavannut monia hämmästyneitä, jotka ovat kertoneet talviaamujensa olevan aivan toisenlaisia kuin ennen. ”Ihana herätä aamulla!”

Sarastusvalolamppu on vaivaton, koska sen käyttö tapahtuu lähinnä unen aikana. Tutkimuksisskin sarastusvalo on osoittautunut tehokkaaksi. Niissä on kuitenkin yleensä käytetty valoa joka vahvistuu hitaasti kahden tunnin aikana herättävän kirkkaaksi. Sen sijaan yleisesti myynnissä olevissa sarastusvaloissa sarastusaika on  yleensä vain 30 minuuttia.

Kaamosmasennukseen kannattaa suhtautua vakavasti. Oireet pahenevat ja jaksot pitenevät iän myötä. Syksyisin toistuva lamaannusjakso kannattaa hoitaa tehokkaasti, jotta virkeys ja elämänhalu säilyvät pimeän ajan läpi.

 Keho toimii rytmisesti. Hengitys ja sydämen syke ovat nopeita rytmejä,.Kehon lämpötilan vaihtelu noudattaa 24 tunnin eli sirkadista rytmiä. Rytmit vaikuttavat toisiinsa. Useimmat kehon rytmit tarkistuvat auringon valosta. Ilman aurinkoakin rytmisyys säilyy, mutta huonommin. Ilman tarkistusta auringosta sisäinen kello alkaa valua rytmistään.