Mistä itsetunto muodostuu ja kuinka sitä voi parantaa?

Mistä itsetunto muodostuu ja kuinka sitä voi parantaa?

Hyvä itsetunto on oman itsen hyväksymistä ja kunnioittamista, ehdoitta. Kokemuksellisesti kuvaisin sitä olona, jossa voi olla vakaasti ja rennosti ikään kuin omalla puolellaan. Ei tarvitse selitellä, eikä puolustella omaa itseään tai tekemisiään.

Edellä mainittu pätee tietysti tilanteessa, jossa ei ole tahattomasti tai tahallisesti tehnyt jotakin loukkaavaa tai vahingoittavaa.

Jos taas on toiminut loukkaavasti tai vahingoittavasti, on hyvän itsetunnon merkkinä syyllisyyden tunne, silloin selittelyt ja hyvittäminen kuuluvat asiaan.
Häpeän kokemus taas vastaavassa tilanteessa liittyy olennaisesti heikkoon itsetuntoon. Häpeään liittyy uskomus: ”minä olen huono” sekä pelko siitä, että ihmiset ajattelevat minusta negatiivisesti.

Itsetunto liittyy siihen, millainen ihminen on. Itseluottamus taas enemmän tekemisiin. Hyvä itsetunto on itsensä arvokkaana kokemista eli oman arvon tunto on käsitteenä lähellä itsetuntoa.

Mistä hyvä itsetunto muodostuu?

Itsetunto perustuu karkeasti ottaen kahteen myönteistä olotilaa tuottavaan perusmotivaatiojärjestelmään:

  • saavuttamiseen ja tekemiseen perustuva
  • liittymiseen, luottamukseen ja turvalliseen oloon perustuva

Jos hyvä itsetunto pohjautuu molempiin näistä, on se lujalla perustalla. Silloin ihminen kokee olevansa sekä sellaisenaan – pyrkimyksistä ja teoista riippumatta – hyvä ja hyväksytty, että hän kokee olevansa myös tekemistensä kautta merkittävä osa yhteisöä tai laajempaa yhteiskuntaa. Näin ollen tekemisiin liittyvä itseluottamus myös omalta osaltaan vahvistaa itsetuntoa.

Miten hyvä itsetunto kehittyy?

Arvokkaana itsensä kokeminen eli hyvä itsetunto rakentuu elämän aikana alkaen jo vauva-ajasta. Se rakentuu suhteessa toisiin ihmisiin ja siihen, mistä saamme hyvää palautetta. Tämä palaute ei ole läheskään aina suoraan sanallista, vaan pääasiassa ilmeillä, eleillä ja erilaisilla tunneilmaisuilla osoitettua.

Myös se missä tulee sivuutetuksi, ylenkatsotuksi, nolatuksi yms. vaikuttaa itsetuntoon. Näissä tapauksissa itsetuntoa heikentäen.

Hyvään itsetuntoon kuuluu ”sekä valon että varjon” hyväksyminen itsessä. Meissä kaikissa on erilaisia olemisen puolia ja käyttäytymisen tapoja. Itsessään voi lämpimästi hyväksyä myös sen, missä ei ole niin hyvä sekä epäonnistumiset. Pystyy hyväksymään ns. inhimillisen rosoisuuden itsessään.

Itsetuntoaan voi siis vahvistaa myös laajentamalla hyväksynnän aluettaan haavoittuvuuteen, epäonnistumisiin sekä siihen, että ei ole yhtä taitava kuin joku muu esim. itseilmaisussa, ammatillisesti, taiteessa, sosiaalisissa tilanteissa tms.

Muiden hyvä ei ole itseltä pois

Hyvään itsetuntoon liittyy itsen arvostamisen lisäksi myös muiden arvostaminen. Muiden onnistumisista, saavutuksista sekä mukavuudesta voi iloita ja nauttia kadehtimisen sijaan. Muiden hyvä ei ole itseltä pois. Käänteisesti hyvään itsetuntoon liittyy myös luottamus siihen, että muut ihmiset voivat arvostaa minua.

Itsetunto vaihtelee elämän aikana paljonkin. Nuoruudessa itsetunto on hyvinkin herkkä, kun itsessä tapahtuu paljon muutoksia ja oman itsen epäreilu vertailu niihin, jotka näyttävät olevan täydellisiä, on tavallista. Nuoruudessa itsetietoisuus kasvaa oleellisesti ja silloin myös herkkyys nähdä itsensä vähäisenä tai huonona suhteessa ihailtuihin ja menestyneisiin ihmisiin on suuri. Vaatimukset siitä, miltä pitäisi näyttää tai miten muuten menestyä, voivat olla nuorelle kovin raskaita ja hyvän itsetunnon kehittyminen voi vaarantua. Nuoruudessa kannustavat, arvostavat, hyvät ja realistiset roolimallit ovat kultaakin arvokkaampia.

Aikuistuessa uusien roolien omaksuminen, saavuttaminen, vastuullisena oleminen ja omistaminenkin vahvistavat itsetuntoa. Monella aikuisella kuitenkin kalvaa mielessä pelko siitä, että paljastuu huonommaksi, kuin miltä ulospäin näyttää. Huijarisyndroomaksikin tätä kutsutaan. Näiden ”minä olen huijari” -kokemuksesta kärsivien itsetunto on häilyvä tai heikko. Myös toisten saavutusten ja taitojen mitätöinti on ikävä kyllä melko normaali tapa pyrkiä pönkittämään omaa itsetuntoaan, mutta se ei oikein luo lujaa pohjaa itsetunnolle. Päinvastoin.

Hyvä itsetunto on tärkeä inhimillinen pääoma ja sitä kannattaa vaalia sekä vahvistaa.

Hyvä itsetunto auttaa tekemään oman näköisiä valintoja elämässään sekä hyväksymään sen, että tekee myös omat virheensä. Hyvä itsetunto auttaa pitämään pään kylmänä ulkoisten paineiden, houkutusten, odotusten, sosiaalisen median ja muun median luomien mallien kanssa. Hyvä itsetunto auttaa ymmärtämään sen, että elämä on sekä ihanaa että haastavaa, koti on usein sotkuinen ja iho rypistyy vanhetessa.

About the Author
Anna-Kaisa Turpeinen
Olen psykologi ja Gestalt-psykoterapeutti (VET). Psykoterapeuttina teen töitä sekä yksilöiden että ryhmien kanssa. Olen kartuttanut jo pitkästi kokemusta sekä työterveyshuollon psykologina että nuorten aikuisten ja aikuisten mielenterveystyössä. Työnohjaajana olen toiminut eri ammattiryhmille sekä yksilöillisesti että työyhteisöille.

One thought on “Mistä itsetunto muodostuu ja kuinka sitä voi parantaa?

  1. Huono itsetunto - helmikuu 5, 2019 at 22:21

    Itsetunto on sekä semanttisesti että metafyysisesti niin epämääräinen asia, että sen kiteyttäminen on kovin hankalaa.

    Puhut tekstissäsi selkeästi itsetunnosta omantunnonarvona. On siten mielestäni hieman yksinkertaista mieltää hyvä itsetunto yksinomaan positiiviseksi itseymmärrykseksi ja heikko itsetunto naiiviksi ja oireilevaksi tavaksi olla. On mielestäni myös toissijaista liittää huono itsetunto turhamaiseen käytökseen, kuten kateuteen ja vähättelyyn. Vaikka niiden lähtökohdat lienevät huonossa itsetunnossa, ei huono itsetunto ole millään tapaa niistä riippuvainen.

    Niin syyllisyys, häpeä kuin muutkin sisäiset psyykkiset mekanismimme perustuvat sekä ymmärrykseen itsestämme että hyvin vaihteleviin tiedostettuihin tai tiedostamattomiin odotusarvoihin. Nämä odotusarvot ovat itsessään niin tilannekohtaisia, ettei niitä voi kuvailla yhdenmukaisesti joko oikeina tai väärinä. Joskus odotusarvot ovat ulkoisia vuorovaikutusvoimia. Joskus ne ovat persoonallisuuden ja sisäisen psykodynamiikan synnyttämiä. Joskus ne ovat pahasti pielessä, joskus ne ovat kohtuullisia. Joskus ne ovat kovin konkreettisia, joskus abstrakteja, piillen syvällä neurologiassamme.

    Hyvä itsetunto voi siten syntyä sekä äärimmäisen naiivin itsekeskeisyyden, että hyvän ja tasapainoisen, itselleen rehellisen ymmärryksen kautta. Yhtälailla huono itsetunto voi syntyä vääristyneesti tai hyvästä ymmärryksestä todellisuudesta, jonka hyväksyminen on haastavaa. Tietoisuus itsessään ei vielä ratkaise todellisuudessa haastavia ongelmia, jotka leikkaavat koko ihmisen psykofysiologian, sillä tietoisuus on ainoastaan hyvin pieni osa kokonaisuutta.

    Olemme kuitenkin samaa mieltä siitä, että tilanteesta riippumatta, hyvä itsetunto auttaa ihmistä eteenpäin. Muodostui se väärin tai ei.

    Reply

Leave a Reply