Sosiaalinen jännittäminen arjen kiusana – tunnista oireet ja opi hallitsemaan jännitystä

Sosiaalinen jännittäminen arjen kiusana – tunnista oireet ja opi hallitsemaan jännitystä

Mitä on sosiaalinen jännittäminen?

Monenlainen jännittäminen kuuluu normaaliin elämään. Joskus sitä vain ilmenee niin paljon ja niin voimakkain oirein, että ihminen joutuu kärsimään kohtuuttomasti. Jännittäjiä voidaan auttaa paitsi jännittäjien ryhmissä, myös yksilöterapialla.

Sosiaalinen jännittäminen ilmenee muiden ihmisten seurassa – muodot voivat olla todella vaihtelevia. Erilaisia esiintymistilanteita ja puhumista suuremmille ihmismäärille jännittää suurin osa suomalaisista. Yleinen on myös se paniikin tunne, joka kohoaa, kun odottaa ryhmässä omaa vuoroaan esitellä itsensä tuntemattomille. Uudet tilanteet ja uudet ihmiset jännittävät helposti jonkun verran meitä kaikkia, toisia enemmän kuin toisia. Onneksi monet jännitystä aiheuttavat tilanteet tulevat ja menevät, eivätkä jää vaivaamaan pitkään.

Elämä muuttuu hankalaksi, jos normaalit päivittäiset tilanteet alkavat tuottaa sellaista jännitystä, että alat vältellä kyseisiä tilanteita. Kassajonot tai bussilla matkustaminen voivat alkaa ahdistaa liikaa. Kylässä käymiset ja juhlat arveluttavat. Puhelimella soittamisesta voi tulla ylivoimaista, tai et uskalla päivittää omia sosiaalisen median kanaviasi. Mieltä alkavat hallita yhä pelottavammat ajatukset: Mitä ihmiset minusta ajattelevat? Jännittämiseni näkyy taatusti kaikille ja vaikutan typerältä. Entä jos sekoan? Sairaalloinen jännittäminen on sellaista, joka estää sinua elämästä normaalia elämää – sen pystyt helposti itsekin arvioimaan.

Millaisia oireita jännittäminen aiheuttaa?

Jännittämisen oireet ovat jokaisella yksilöllisiä, mutta niistä löytyy myös yhteisiä, yleisiä piirteitä: Veri tuntuu pakkautuvan päähän, aivot tuntuvat sumeilta ja naama lehahtaa tulipunaiseksi. Monilla on kokemus ”perhosista vatsassa”, joka voi olla wc:ssä ramppaamista ja yltyä vuodelepoon pakottaviksi vatsakivuiksi. Sydän hakkaa, hengitys muuttuu pinnalliseksi, hikoiluttaa ja huimaa. Tärisevät kädet ja jalat on yleinen vaiva, samoin kuin äänen väriseminen, suun kuivuminen ja änkytys.

Fyysisten oireiden ohelle ilmaantuu psyykkisiä oireita, jotka voivat olla hyvinkin rankkoja: Jännittäjä voi olla niin ahdistunut, että pelkää ”sekoavansa”, eli jotenkin kadottavansa itsekontrollin kokonaan. Hän haluaa juosta karkuun tilanteesta ja piiloutua johonkin turvaan. Tilanteeseen kohdistuvat mielikuvat ovat epärealistisen kielteisiä, joskus katastrofaalisia. Itseltä odotetaan myös helposti täysin kohtuutonta suoritusta, pelätään pienintäkin virhettä ja siitä seuraavaa musertavaa häpeän tunnetta. Syntyy kierre, jossa ei ole ihme, että sosiaalisia tilanteita tekee mieli vältellä yhä enemmän.

Miten päästä eroon jännittämisestä?

Jännittäjiä voidaan hoitaa lyhytterapialla ja omaa jännittämistään voi oppia hallitsemaan. Kokonaan jännittämisestä tuskin pääsee eroon, onhan se luonnollinen osa ihmisyyttä, mutta sosiaalisista tilanteista voi jälleen tulla luonnollisia ja nautittavia.

Lievempiin oireisiin on olemassa runsaasti itsehoito-ohjeita, joilla monet pärjäävät pitkälle. Aluksi on tärkeää hoitaa kokonaisvaltaisesti omaa stressiään – mitä stressaantuneempi, uupuneempi ja esimerkiksi univelkaisempi olet, sitä voimakkaammin jännittäminen tuntuu. Jännittäviin tilanteisiin valmistaudutaan siis mm. hoitamalla kehoa liikunnalla, levolla ja hyvällä ravinnolla. Esittäviin tilanteisiin valmistaudutaan myös huolehtimalla siitä, että esityksen sisältö ja perus esiintymistaidot ovat hallussa.

Kaikkiin jännittäviin tilanteisiin auttaa se, että sinulla on kyky rentouttaa itsesi hetkessä nopeasti. Harjoituksia löytyy laidasta laitaan, mutta niiden keskeinen elementti on yleensä aina hengittäminen. Mitkä tahansa hengitysharjoitukset ovat siis todennäköisesti hyväksi. Lisäksi apua on mm. tietoisuustaitojen (mindfulness) ja kehon rentoutusharjoitusten hallinnasta. Monille tehokas apu on myös mielikuvaharjoittelu, jota voit löytää vaikkapa NLP-oppaista.

Lääkäri voi määrätä jännittämiseesi lääkkeitä; beetasalpaajat vähentävät kyllä oireita, mutta eivät vaikuta oireiden syntymisen mekanismiin, jolloin vaiva saattaa ajan kanssa vain levitä yhä laajemmin eri elämäntilanteisiin. Suomalaisessa kulttuurissa jännittämistä on karkotettu myös ns. rohkaisuryypyllä, ja todennäköisesti moni alkoholiongelma onkin syntynyt yrityksestä hoitaa oma sosiaalinen jännittäminen pois päiväjärjestyksestä.

Mistä apua jännittämiseen?

Kun sosiaalinen jännittäminen häiritsee elämää, kannattaa rakentavaa apua hakea lievemmissä tapauksissa ainakin erilaisista rentoutusryhmistä. Moni jännittäjä on löytänyt vertaistukea myös ryhmistä, jotka on suunnattu erityisherkille (HSP). Ylipäätään kaikkiin mukavan oloisiin ryhmäharrastuksiin ja turvalliselta tuntuviin kaveritilanteisiin kannattaa yrittää mennä, jotta kokemukset onnistumisista ryhmätilanteissa lisääntyisivät. Sosiaalisten tilanteiden välttely alkaa nopeasti pahentaa tilannetta.

Sosiaalisesta jännittämisestä kärsiville järjestetään myös jännittäjien ryhmiä, joissa jännittämisen oireita pääsee tutkimaan vertaistuen voimauttamana. Ammattilaisen johtamana voit pohtiajännittämisesi syi ja harjoitella juuri sellaisia uusia taitoja, jotka varmimmin auttavat.

Suuri helpotus monelle jännittäjälle on tieto, että sosiaalista jännittämistä voidaan lieventää yksilöterapialla, joka ei välttämättä ole pitkä prosessi. Mielipalveluissa tarjotaan jännittäjille noin 5 – 7 kerran lyhytterapiaa, jossa esiintymispelkoakin pääsee työstämään ilman varsinaisen yleisön läsnäoloa. Tarvittaessa harjoitteluun voidaan sisällyttää altistamista, jossa asiakas harjoittelee yhdessä sovituin kotitehtävin jännitystä aiheuttavien tilanteiden kohtaamista omaan tahtiinsa turvallisesti, pienin askelin.

Pienenkin varmuuden löytämisestä seuraa positiivinen ennuste tulevaan. Vaikka sosiaalinen jännittäminen ei kokonaan katoakaan, sillä on mahdollisuus ajan kanssa muuttua vähitellen yhä lievemmäksi ja vähemmän elämää häiritseväksi tekijäksi.

 

Varaa aika asiantuntijaltamme, Mirka Seppäseltä

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2021
2022
2023
2024
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Tapaamisaika Tampere (1)
About the Author
Mirka Seppänen
FM, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

Leave a Reply