Author Archives: Tanja Moring

About Tanja Moring

Kriisityöntekijä, Sosionomi/diakoni (AMK), Seksuaaliterapeutti ja Seksuaaliväkivallan asiantuntija, MBB-terapeutti
Rakkausriippuvuus eli rakkausaddiktio – Pakonomainen tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi

Rakkausriippuvuus eli rakkausaddiktio – Pakonomainen tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi

Oletko jäänyt jumiin toimimattomaan parisuhteeseen? Oletko parisuhteessa, jossa on fyysistä-, henkistä-, taloudellista-, digitaalista- ja/tai seksuaalista väkivaltaa? Vietätkö paljon aikaa selaillen deittisovelluksia? Onko sinun vaikea olla yksin? Oletko luopunut sinulle tärkeistä asioista kumppanisi vuoksi? Käytätkö useita deittisovelluksia? Uskotko, että olisit onnellinen ja kaikki järjestyisi, jos vain löytäisit sen oikean kumppanin? Jos vastasit yhteen kysymykseen myöntävästi, saatat kärsiä rakkausriippuvuudesta eli rakkausaddiktiosta.

Rakkausriippuvuus eli rakkausaddiktio

Rakkausriippuvuudella tarkoitetaan pakonomaista ihmissuhteen tavoittelua. Rakkausriippuvainen ei janoa seksiä, vaan todellista rakkautta tai ihastumista. Rakkausriippuvainen on usein kykenemätön pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan, mutta tekee kaikkensa toisten hyvinvoinnin eteen. Riippuvainen on sisäistänyt virheellisen ajatusmallin, jonka mukaan rakkaus on ansaittava olemalla aina käytettävissä ja asettamalla muiden tarpeet etusijalle. Rakkausaddiktiosta kärsivä elää kumppaninsa kautta. Hän saattaa muun muassa katkaista ystävyyssuhteita, muuttaa ulkonäköään ja mukautua kumppaninsa harrastuksiin ja elämäntapaan miellyttääkseen rakastettuaan. Hän siis ohjautuu itsensä ulkopuolelta. Suhteen päättyessä hänen voi olla vaikea kannatella itseänsä ja elämäänsä, ellei hän löydä heti uutta suhdetta. Uudet suhteet ovat riippuvaiselle lupaus järjestää kaikki asiat uuden kumppanin elämässä rakkauden voimalla olipa kyse sitten uuden kumppanin päihteiden käytöstä, väkivaltaisuudesta, taloudesta tai mielenterveydenongelmista ja tulla sitä kautta itse rakastetuksi.

Rakkausriippuvainen jää usein jumiin suhteeseen, jossa todellista yhteyttä ei ole. Kumppani voi olla sitoutumiskammoinen, varattu, väkivaltainen tai itsekin riippuvainen. Rakkausriippuvaisella on kaksi pelkoa: tiedostettu hylätyksi tulemisen pelko ja tiedostamaton läheisyyden pelko. Rakkausriippuvuudessa on kysymys käyttäytymismallista, joka ei ole omassa hallinnassa. Riippuvainen ei kykene lopettamaan itselleen vahingollista toimintaa, vaikka saattaa ymmärtää sen haitallisuuden. Rakkausriippuvainen janoaa hyvänolon tunnetta, jonka rakastuminen saa aikaan. Rakkausriippuvainen tuntee euforiaa saadessaan tärkeältä ihmiseltä edes hetkellisesti jakamatonta huomiota. Siihen riittää väkivaltaisen puolison hetkellinen ystävällisyys tai huomionosoitus tai ihastukselta saatu tykkäys sosiaalisessa mediassa. Rakkausriippuvuus on yleisempää naisilla kuin miehillä.

Seksi- ja rakkausriippuvuuden (Seksi-/pornoriippuvuus) erottaa toisistaan se, että seksiriippuvainen haluaa siirtyä nopeasti seuraavaan valloitukseen ja rakkausriippuvainen haluaa säilyttää edes jonkinlaisen yhteyden rakkauden tai ihastumisen kohteeseensa. Netti mahdollistaa rakkauden kohteen seuraamisen ja riippuvuuden ylläpidon sekä uusien valloitusten etsimisen sosiaalisesta mediasta ja deittipalstoilta.

Kiintymyssuhdevauriot ja traumat

Rakkausriippuvuuden taustalta löytyy usein riittämätöntä vanhemmuutta, kiintymyssuhdevaurioita ja traumoja. Mikäli lapsi on joutunut hakemaan turvaa samoista aikuisista, jotka tuottavat hänelle uhkaa ja pelkoa, syntyy kiintymyssuhdevaurio. Silloin lapsi oppii ottamaan vastuuta kaikesta hänelle tapahtuneesta pahasta. Lapsi on odottanut suurta ihmettä, jossa hän olisi voinut saada väkivallan loppumaan olemalla riittävän kiltti ja hyvä lapsi. Pieni lapsi ei selviydy elämästä ilman vanhempia ja syyttämällään itseään, kiinnittyminen kaltoinkohtelevaan vanhempaan on ollut mahdollista. Riippuvaisen henkilön lapsuudesta saattaa löytyä myös hoivaaja, joka on ollut tunkeileva tai kietoutuva ja näin ollen lapsen kehitys erillisyyden suhteen on häiriytynyt.

Riippuvaisella on jatkuva tarve tulla hyväksytyksi ja hän saattaa kärsiä erilaisista itsetunto-ongelmista. Hänen mieleensä on saattanut juurtua jo lapsuudessa ajatus, että täydellinen parisuhde ja puoliso pelastavat elämän haasteilta ja vaikeuksilta.  Usein riippuvainen idealisoi kumppaniansa ja uskoo tämän paikkaavan hänenkin itsetuntonsa. Rakkausriippuvainen uskoo ja toivoo, että joku muu voi tehdä hänestä onnellisen ja kokonaisen, ratkaista hänen kaikki ongelmansa ja pitää huolta hänestä. Syvällä sisimmässään, epätoivoisesti sitä oikeaa etsivät, kokevat, etteivät ole rakkauden arvoisia. Tämä synnyttää häpeää, jota yritetään jälleen paikata riippuvuuskäyttäytymisellä.

Riippuvuus on kehittynyt keinoksi vältellä vaikeita tunteita. Jotkut tunteet ovat voineet olla kiellettyjä lapsuudessa eikä ihminen tunne niiden kokemista edelleenkään turvalliseksi.  Lapsuuden tai nuoruuden traumaattisiin tapahtumiin voi liittyä vaikeita tunteita, joiden kokeminen tuntuu pelottavalta yhä edelleen aikuisuudessa. Luonnollisesti nämä kipeät tunteet pyrkivät pintaan, mutta niitä pyritään välttelemään esimerkiksi selaamalla deittisovelluksia tai keskittymällä vain kumppanin tarpeisiin unohtaen itsensä.

Riippuvainen pyrkii siis välttelemään omia kipeitä tunteitansa keskittymällä vain kumppaniinsa ja tämän ongelmiin. Riippuvaisen mielen täyttää pelkästään kumppani eikä edes ainoastaan parisuhde. Lopulta riippuvainen kadottaa itsensä. Hän ei enää tiedä mitkä asiat ovat hänelle elämässä tärkeitä, mistä hän pitää ja mitä hän itse haluaa. Kun maailma tai traumaattiset muistot tuntuvat sietämättömiltä, riippuvuus toimii ikään kuin suojana itsen ja pelottavan maailman välillä. Tämä on tietysti harhaa. Todellisuudessa riippuvuus aiheuttaa ahdistusta ja muita samoja vaikeita tunteita, joita riippuvuuteen yritetään paeta.

Dopamiini – Yhteinen nimittäjä addiktioille

Yhteinen nimittäjä kaikille addiktioille, myös rakkausriippuvuudelle, on dopamiini. Kumppanin etsiminen ja sen aiheuttama jännitys saa aikaan dopamiiniryöpyn. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka kuljettaa hermoverkossa viestejä ja luo samalla uusia hermoratoja. Mikäli samoja hermoratoja käytetään usein (eli tyydytystä etsitään samasta kohteesta), ne vahvistuvat ja riippuvuus voimistuu tätä kautta. Dopamiini piiskaa meitä jahtaamaan nautintoa sekä palkkiota, ja tästä syntyy hallitsematon pakkomielle eli riippuvuus. Samalla tavalla dopamiini piiskaa meitä hakemaan palkkiota ja hyväksyntää toimimattomasta parisuhteessa.

Parisuhteissa saattaa olla kaava, jossa riitelyt, erot ja sovinnot vuorottelevat. Rakkausriippuvaisen lapsuutta on saattanut leimata draama sekä kaaos, joten epävarmuus, pettymykset, kamppailu ja tuska saattavat tuntua tiedostamattomassa mielessä jopa tutuilta ja sitä kautta turvallisilta. Hetken sovinto vaikkapa sovintoseksin tai puolison rauhoittumisen kautta, saa aikaan dopamiiniryöpyn. Meistä on tullut riippuvaisia ”rakkaudesta”, jota uskomme kumppanimme voivan tarjota meille, jos vain olemme riittävän kilttejä ja unohdamme itsemme. Hermoratojen vahvistuessa väkivaltaisesta, riippuvaisesta tai sitoutumiskammoisesta kumppanistamme ja kaoottisesta parisuhteestamme saattaa tulla lähes ainoa tyydytyksen lähteemme. Uskomme, että jonain päivänä hän ymmärtää arvomme ja oppii rakastamaan meitä. Yritämme entistä kovemmin saada osaksemme edes hetken huomiota.

Dopamiini ei saa kuitenkaan aikaan nautintoa. Dopamiini heikentää hermoratojen herkkyyttä ja toleranssi kasvaa. Tarvitsemme enemmän riippuvuutta aiheuttavaa ainetta tai toimintaa, jotta saavuttaisimme saman vaikutuksen. Riippuvuudet (rakkaus, draama, seksi, ruoka, pelaaminen, porno, ostokset, urheilu, työnteko, alkoholi, kokaiini) eivät tarjoa enää nautintoa. Käytämme yhä enemmän aikaa selaillen deittisovelluksia ja käymällä treffeillä tai toimimaton parisuhdedynamiikka valtaa yhä enemmän tilaa sekä aikaa elämästämme. Työ, opiskelu, ystävyyssuhteet ja itsestä sekä mahdollisista lapsista huolehtiminen alkavat kärsiä. Saatamme ostaa ”rakkautta” tarjoamalla esimerkiksi seksiriippuvaiselle kumppanillemme seksiä, jolloin saamme hetken huomiota. Jälkeenpäin meillä saattaa olla tyhjä, hyväksikäytetty ja ahdistunut olo.

Tarjontapohjainen riippuvuus – Deittisovellukset ja niiden vaarat

Kuten seksi- ja pornoriippuvuus, voi myös rakkausriippuvuus olla tarjontapohjaista. Koskaan aikaisemmin maailman historiassa ei ole ollut mahdollista olla yhteydessä satoihin ihmisiin samanaikaisesti ja välimatkasta piittaamatta. Yhdellä klikkauksella saamme yhteyden ihmisiin, vaikka maapallon toisella puolella. Deittisovellukset ovat kuin rakkausriippuvaisten ostosparatiiseja, joissa voi viettää aikaa tuntikausia. Deittisovellukset voivat toki olla hyödyllisiä ja parantaa mahdollisuuksia löytää sopiva kumppani.

Joskus kumppanin etsimisestä tulee kuitenkin pakkomielle, joka vie paljon aikaa ja rahaa. Saatamme hankkia useita maksullisia deittisovelluksia tai joutua rakkaushuijauksen kohteeksi, jolloin saatamme lähettää suuriakin summia rahaa ”pulassa olevalle rakkaallemme” tuhansien kilometrien päähän. Rikollisliigat ovat huomioineet tämän mahdollisuuden ja perustaneet yrityksiä, joiden tavoitteena on tarjota fantasioita ihannekumppaneista ja rahastaa ihmisten rakkauden kaipuulla sekä siitä syntyvällä riippuvuudella. Deittisovellukset ovat kuin online-pelejä, joista voi haaveilla voittavansa pääpotin. Virtuaalinen suosio ja yhteiselämän kuvitteleminen todellisen ihmisen tai valeprofiilin kanssa, saavat aikaan riippuvaisessa dopamiiniryöpyn. Stressaavan päivän jälkeen piristystä saatetaan hakea kirjautumalla deittisivustoille tai pitkin päivää haetaan helpotusta ahdistukseen, ali- tai ylivireyteen, tylsyyteen tai vaikeisiin tunteisiin vierailemalla sivustolla.

Irti väkivaltaisesta parisuhteesta – Uskalla pyytää apua

Toimimattomasta ja/tai väkivaltaisesta parisuhteesta irrottautuminen ilman ammattilaisen apua, voi olla hyvin vaikeaa. Kumppani saattaa olla myöskin riippuvainen ja varmistaakseen uhrien pysymisen suhteessa, hän on saattanut korostaa, että puoliso ei tulisi pärjäämän ilman häntä. Kun tätä riittävän kauan toistetaan, uhri alkaa uskoa tähän tarinaan.  Pitkään jatkuessaan hyvinkin toimimaton ja kaoottinen parisuhdedynamiikka alkaa tuntua siinä elävistä normaalilta. Uhri saattaa myös ikään kuin pilkkoa erikseen muusta arjesta väkivaltaiset tapahtumat ja unohtaa ne. Uhri saattaa elää haavemaailmassa, jossa hän kertoo tarinaa ihanasta elämästä ja parisuhteesta. Henkilö saattaa pitkään pysyä toimintakykyisenä työelämässä, mutta muuttuu kotona väkivallan edessä avuttomaksi ja riippuvaiseksi kuin lapsi. Joskus fyysiset oireet ja uupumus saavat uhrin hakemaan apua.

MBB-terapian (Mind-Body Bridging) käyttö rakkausriippuvuuden hoidossa

Mind-Body Bridging (MBB) on psykiatrian professori, psykiatri ja psykoanalyytikko Stanley H. Blockin kehittämä näyttöön perustuva ja aivotutkimuksella todennettu terapeuttinen ja valmentava menetelmä. MBB-terapiassa yhdistyvät Mindfulness sekä kognitiivisten terapioiden viimeisin kehitys ja tieto. MBB- terapialla on saavutettu erittäin hyviä tuloksia riippuvuuksien hoidossa sekä Suomessa, että USA:ssa. Mind-Body Bridging on erittäin kustannustehokasta lyhytterapiaa, jolla saadaan usein hyviä tuloksia jo 12:sta terapiakäynnillä ja oikein ajoitetuilla seurantakäynneillä.

Nykyisen neurotieteen mukaan ihmisen käsitys omasta itsestään on vahvasti sidoksissa siihen, millainen yhteys hänellä on omaan kehoonsa. Itsetuntemus jää hyvin ohueksi, ellei ihminen osaa tunnistaa ja tulkita kehostaan nousevia signaaleja. Nämä tuntemukset on opittava tunnistamaan, jotta ihminen pääsee suunnistamaan itseään kuunnellen läpi elämänsä. Moni riippuvainen on turruttanut tai kiihdyttänyt itseään hiljentääkseen kehonsa viestit. Jos ei ole tietoinen kehonsa ja mielensä todellisista tarpeista, ei osaa ravita itseään oikeilla asioilla. MBB-terapia (Mind-Body Bridging) kuuluu kehoterapioihin, jotka pyrkivät vahvistamaan mielen ja kehon yhteyttä. MBB-menetelmän omaksuminen mahdollistaa sisäisen mielihyvän kokemuksen ja itsensä rauhoittamisen taidon. Hyvää oloa, rauhaa ja mielihyvää ei tarvitse enää etsiä ulkoisista lähteistä kuten pakonomaisesta käyttäytymisestä.

MBB-terapialla saavutetaan muun muassa seuraavat edut:

  • Asiakas saa käyttöönsä työkalut, joilla on mahdollista oppia rauhoittamaan itsensä ja käsitellä vaikeita tunteita. Riippuvuudet ovat kehittyneet keinoksi hallita vaikeita tunteita ja kun tunteiden käsittelyn taidot kehittyvät, riippuvuuden ote hellittää.
  • Yhteys kehon ja mielen välillä mahdollistaa sisäisen mielihyvän ja turvallisuuden kokemisen (ulkoisen lähteen etsimisen sijaan).
  • Mielen ja kehon yhteys mahdollistaa läheisyyden itsensä kanssa. Vasta kun se on saavutettu, tulee aito yhteys muihin ihmisiin mahdolliseksi ja tämä koskee ehdottomasti myös parisuhdetta.
  • Saavutetaan optimaalinen vireystila (ei yli- ja alivireyttä) eikä sitä tarvitse turruttaa ja kiihdyttää riippuvuuksien avulla.
  • MBB mahdollistaa myös valinnan mahdollisuuden, koska päätöksiä ei tehdä impulsiivisesti ylivireystilassa vaan luonnollisessa vireystilassa harkiten. Ihmisen oma toiminnanohjaus kohenee eikä riippuvuus enää hallitse häntä. Ulkoapäin ohjautuneesta ihmisestä tulee siis omasta itsestä käsin ohjautuva.
  • Löydetään addiktion juurisyyt ja virheelliset ajatusmallit, joita päästään terapiassa korjaamaan.
  • Omat arvot kirkastuvat. Arvojen tiedostamisen ja niihin sitoutumisen kautta, on mahdollista löytää elämälle taas tarkoitus. Tämä tukee toipumiskeskeisen elämäntavan omaksumista. Vaikeissa tilanteissa valinnat ja päätökset tehdään arvojen eikä tunteiden pohjalta. Tämä estää retkahdukset.
  • Saadaan ote nykyhetkestä eivätkä vanhat traumat tai tulevaisuuden pelot ohjaile ihmisen käytöstä.

 

Tanja Moring (Profiili)

Kirjoittaja on seksuaaliväkivaltaan, lapsuudenaikaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä rakkaus- ja seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut seksuaaliterapeutti, Valviran hyväksymä sote-alan ammattilainen sekä sertifioitu MBB-terapeutti (kehon ja mielen yhteys).

Apua rakkausriippuvuudesta toipumiseen on saatavissa

Älä jää yksin. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan kanssani mieltäsi painavista asioita täysin luottamuksellisesti. Etäaikoja saatavilla koko Suomessa. Varaa sinulle sopiva aika nettiajanvarauksestamme tai ota yhteyttä sähköpostilla saadaksesi sinulle parhaiten sopivan ajan: tanja.moring@mielipalvelut.fi.

Varaa aika

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Etätapaaminen (1)
20
21
22
23
24
Etätapaaminen (1)
25
Etätapaaminen (3)
26
27
28
29
30
31
Etätapaaminen (3)

Lähteet:

Block, S.H, Block C.B, Plessis G 2015. Mind-Body workingbook for addiction. USA: New harbinger publications, INC.

Brown, D. & Elliott, D. (2016). Attachment Disturbances in Adults. Treatment for Comprehensive Repair. New York: Norton.

Hall, P. 2019. Koukussa seksiin. Latvia: Bazar kustannus Oy.

Miculincer, M. & Shaver, P. (2016). Attachment in Adulthood. Structure, Dynamics & Change. New York: The Guildfrod Press.

Norwood, R. 1993 Voiko nainen rakastaa liikaa. Hämeenlinna: Karisto Oy.

Plessis, G. 2019. MMB-addiktioseminaari, luento 23.-25.9.2019.

Van der Kolk, B. 2014. Jäljet kehossa -Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Tallinna: Viisas Elämä Oy.

Seksi- ja pornoriippuvuus – tunnista oireet, tiedosta syyt ja aloita toipuminen

Seksi- ja pornoriippuvuus – tunnista oireet, tiedosta syyt ja aloita toipuminen

Huolestuttaako oma tai läheisesi seksikäyttäytyminen? Lue tästä artikkelista seksi- ja pornoriippuvuuden hoitoon erikoistuneen seksuaaliterapeuttimme ajatuksia seksi- ja pornoriippuvuudesta.

Seksuaaliset tarpeet synnyttävät psykofyysisen kokemuksen, jota kutsutaan seksuaaliseksi haluksi eli libidoksi. Seksuaalinen halu on vietti, jonka tarkoituksena on saada ihminen tavoittelemaan nautintoa ja lisääntymään. Seksiriippuvuuden ajatellaan usein virheellisesti liittyvän voimakkaaseen libidoon eli haluun, vaikka todellisuudessa riippuvuus usein vaikuttaakin siihen heikentävästi. Ensisijainen motivaatio riippuvuuskäyttäytymiselle ei siis todellisuudessa ole seksuaalinen halu, eikä käytös tuota riippuvuudesta kärsivälle välttämättä lainkaan seksuaalista nautintoa. Vaikka riippuvuus alkaisikin seksuaalisen halun ja nautinnon tavoitteluna, se johtaa lopulta pakonomaiseen käyttäytymismalliin, joka ei tuota enää tyydytystä.

Seksi- ja pornoriippuvuuden oireet ja haitat

Seksuaalinen halu vaihtelee luonnollisesti yksilöittäin. Joskus seksiin liittyvä käytös kuitenkin muuttuu pakonomaiseksi, haitalliseksi ja hallitsemattomaksi. Riippuvainen ei hallitse haluaan, vaan riippuvuus alkaa hallita häntä. Seksiriippuvuudella tarkoitetaan siis hallitsematonta ja pakonomaista seksiin liittyvää käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa yksilölle itselleen.  Haittavaikutukset saattavat olla sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä. Seksiriippuvuudessa nautinnon tavoitteluna alkanut toiminta muuttuu välttämättömäksi selviytymiskeinoksi. Seksiin paetaan kipua ja pahaa oloa.  Riippuvuus saattaa kapeuttaa muita elämän osa-alueita ja vaikuttaa tuhoisasti ihmissuhteisiin. Riippuvuus saattaa johtaa pettämiseen, seksisuhteisiin ystävien, naapurien, lasten päiväkotikavereiden vanhempien tai esimerkiksi työkavereiden puolisoiden kanssa. Riippuvuus saattaa ajaa kaiken muun edelle, jolloin aika on pois omilta lapsilta, puolisolta, sukulaisilta sekä ystäviltä ja tämä saattaa vaikeuttaa toimivien ihmissuhteiden ylläpitoa. Lisäksi saattaa kärsiä muun muassa työnteko ja itsestä huolehtiminen. Riippuvuuskäyttäytyminen voi johtaa toiminnallisiin seksuaalisiin häiriöihin, kuten erektio- ja laukeamisvaikeuksiin. (Hall 2019, 30).

Mistä seksi- ja pornoriippuvuus johtuu?

Seksiriippuvuuden taustalta löytyy yleensä kiintymyssuhdevaurioita sekä erilaisia traumaattisia kokemuksia. Seksiriippuvuuden teorian ja hoidon kehittäjä tri Patrick Carnes (2001) mukaan seksiriippuvuuden taustalla on lapsuuden aikaisia kiintymyssuhdetraumoja, jotka muodostavat vääristyneitä uskomuksia, joiden mukaan riippuvainen ei ole rakkauden arvoinen. Seksi- ja pornoriippuvuudet ovat yrityksiä vältellä vaikeita tunteita ja luoda positiivisia tunnetiloja. Paradoksaalisesti seksiriippuvuus saattaa myös aiheuttaa ahdistuneisuutta, häpeää ja muita vaikeita tunteita, joita riippuvuudella on pyritty välttelemään. Seksiriippuvuudesta kehittyy keino, jolla pyritään selviämään elämän haasteissa ja hallitsemaan elämä (Hall 2019, 25) ja jälleen paradoksaalisesti, seksiriippuvuus voi johtaa juuri elämän hallinnan menettämiseen.

Seksiriippuvuus saattaa puhjeta silloin kun ihminen kokee kovaa stressiä, jonka voivat aiheuttaa muun muassa paineet työelämässä, läheisen kuolema, ongelmat parisuhteessa, avioero, oma tai läheisen sairastuminen. Seksiaddiktio on saattanut kehittyä jo nuoruusvuosina. Taustalta saattaa löytyä lapsuuden aikainen läheisyyteen tai seksuaalisuuteen liittyvä ahdistava kokemus tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Joskus lapsuuden aikainen seksuaalinen hyväksikäyttö seksualisoi kaikki suhteet myös aikuisuudessa. Silloin esimerkiksi uudella työpaikalla saattaa tulla ajatus, että kaikkien niiden kanssa, jotka ovat ystävällisiä, pitää harrastaa seksiä. Tai jokaisen kanssa, joka esimerkiksi ravintolassa tai netissä ehdottaa seksin harrastamista, on harrastettava seksiä, vaikka olisi itse parisuhteessa tai omaa halua seksin harrastamiseen ei olisi. Asiakas saattaa pelätä, että myös suhde terapeuttiin seksualisoituu.  Trauma voinut syntyä myös tilanteissa, joissa lapsi ei ole saanut ilmaista tunteitaan. Kun jokin sitten herättää traumamuiston, saattaa pakonomainen seksikäyttäytyminen laueta. Riippuvuus on siis usein tiedostamaton tapa yrittää selviytyä ylivoimaiselta tuntuvasta tilanteesta. Terapiassa tutkimme yhdessä asiakkaan kanssa sitä, mitä syvempää tarvetta riippuvuus palvelee.

Seksiaddiktio on yritys löytää ratkaisu ihmisen henkiseen kipuun

Seksiriippuvuus on siis ihmisen epätoivoinen yritys ratkaista ongelmansa: kivuliaat tunteet, kova stressi, erillisyyden ja yksinäisyyden kokemukset, hallinnan menetyksen pelko ja paha olo. Seksiaddiktio on yritys löytää ratkaisu ihmisen henkiseen kipuun. Siksi kysymys ei kuulu miksi riippuvuus, vaan miksi kipu. (Mate, 2017). Henkilöiden, joilla on traumatausta, aivot ovat muokkautuneet erityisen herkiksi. Siksi tällaisten henkilöiden aivot ovat alttiimpia etsimään lohtua ja mielihyvää ulkoisista lähteistä kuten päihteistä, seksistä, pornosta tai pelaamisesta.   (Hall 2019, 73.)

Merkittävä riskitekijä seksiriippuvuuden kehittymiselle on myös tarjonta ja erityisesti jo nuorella iällä altistuminen. Pornoa on kaikkialla ja melkein jokaisen saatavilla. Internetissä voi harrastaa seksiä tuntemattoman kanssa. Yhä useammat ihmiset jäävät koukkuun pornoon, ilman, että riippuvuuden taustalla on lapsuuden traumoja tai kiintymyssuhdevaurioita. Ainoastaan seksuaalisen virikkeiden tarjonta riittää riippuvuuden syntyyn. (Hall 2019, 41–53.)

Dopamiini

Dopamiini on yhteinen nimittäjä kaikille riippuvuuksille, myös porno- ja seksiriippuvuudelle. Dopamiini on mielihyvähormoni, joka vaikuttaa elimistöön energiaa lisäävästi. Dopamiini ei tuota meille nautintoa, vaan ajaa meidät jahtaamaan nautintoa.  Osalla ihmisiä dopamiinireseptorien solujen proteiinit reagoivat dopamiiniin herkemmin, mikä vaikuttaa siten, että ihminen on alttiimpi riippuvuuskäyttäytymisen kehittymiselle. Kun dopamiinin vapautumiseen vaikuttavaa käyttäytymistä toistetaan riittävän pitkään, muokkautuvat aivot ja ne himoitsevat entistä enemmän riippuvuuden kohdetta. Toleranssi kasvaa, jolloin riippuvainen tarvitsee entistä voimakkaamman kokemuksen saadakseen saman vaikutuksen. (Hall 2019, 27–28.) Riippuvainen ryhtyy käyttämään pornoon tai/ja seksiin enemmän aikaa ja etsii aina vain voimakkaampia kokemuksia. Tämä voi johtaa esimerkiksi väkivaltaiseen pornoon ja seksiin tai intensiteettiä aletaan etsimään pornosta ja seksistä, jotka liittyvät esimerkiksi lapsiin.

Menetelmiä seksi- ja pornoriippuvuudesta toipumiseen

Nykyisen neurotieteen mukaan ihmisen käsitys omasta itsestään on vahvasti sidoksissa siihen, millainen yhteys hänellä on omaan kehoonsa. Itsetuntemus jää hyvin ohueksi, ellei ihminen osaa tunnistaa ja tulkita kehosta nousevia signaaleja. Nämä tuntemukset on opittava tunnistamaan, jotta ihminen pääsee suunnistamaan itseään kuunnellen läpi elämänsä. Moni riippuvainen on turruttanut tai kiihdyttänyt itseään hiljentääkseen kehonsa viestit. Jos ei ole tietoinen kehonsa ja mielensä todellisista tarpeista, ei osaa ravita itseään oikeilla asioilla (Kolk 2014, 331–333). MBB-terapia (Mind Body Bridging) mahdollistaa sisäisen mielihyvän kokemuksen ja itsensä rauhoittamisen. Hyvää oloa, rauhaa ja mielihyvää ei tarvitse enää etsiä ulkoisista lähteistä kuten pakonomaisesta seksikäyttäytymisestä, pornosta tai päihteistä. Riippuvuudet ovat kehittyneet keinoksi hallita vaikeita tunteita ja kun tunteiden käsittelyn taidot kehittyvät, riippuvuuden ote hellittää. Sekä VALINTA-mallissa että MBB-terapiassa pidetään syvimpien arvojemme kirkastumista ja niiden mukaan elämistä edellytyksenä hyvälle mielenterveydellemme ja toimiville ihmissuhteillemme sekä riippuvuuksista toipumiselle (Hall 2019, 166; Plessis, 2019).

VALINTA-malli on toimiva menetelmä seksiriippuvuudesta toipumiseen

VALINTA-toipumismallin on kehittänyt Paula Hall, joka on brittiläinen seksiaddiktion hoitoon erikoistunut psykoterapeutti. Mallin tavoitteena on, että asiakas kykenee nauttimaan toipumisesta eikä vain sietämään sitä. Riippuvuudesta luopumista tukee visio uudesta elämästä. Mallin perustuksen muodostavat ihmisen omat arvot eli se mikä on ihmiselle tärkeää. Arvojen kirkastamisen ja niihin sitoutumisen kautta, on mahdollista löytää elämälle taas tarkoitus. Malli korostaa arvojen tiedostamista ja niiden mukaan elämistä. Päätöksen teon tulee perustua arvoihin eikä tunteisiin. VALINTA-mallissa myös pyritään tasapainoiseen elämään, järjestykseen ja rytmiin eikä etsimään äärikokemuksia.  Mallin keskiössä on yhteys muihin ihmisiin. Riippuvuuden tilalle valitaan muita toimintoja, joilla asiakas voi korvata riippuvuutta ja huomio suunnataan tulevaisuuteen sekä uusiin mahdollisuuksiin. (Hall, 2019, 162–162.)

MBB-terapia addiktiosta irrottautumiseen

Mind Boby Bridging (MBB) -terapia kuuluu kehoterapioihin, joka pyrkii vahvistamaan kehon ja mielen yhteyttä. MBB- terapialla on saavutettu erittäin hyviä tuloksia riippuvuuksien hoidossa sekä Suomessa, että USA:ssa. MBB-terapialla voidaan harjoitella itsesäätelyä, joka puolestaan parantaa ihmisen resilienssia. Ihmisen resilienssi muovautuu koko eliniän ajan. Sitä voi vahvistaa myönteisellä toiminnalla, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee sopeutumista haastavissa olosuhteissa. Resilienssi kasvaa harjoittelulla ja toistoilla, kun ihmiselle kehittyy taitoja, joiden avulla vastoinkäymisiä on helpompi käsitellä. Näitä ovat esimerkiksi ongelmanratkaisukyky, joustavuus, itsesäätelykyky ja optimismi. Näiden taitojen karttuessa vastoinkäymisiä ei tarvitse enää paeta pakonomaiseen seksikäyttäytymiseen tai muihin riippuvuuksiin. MBB-työkaluja voidaan käyttää myös retkahdusten estämisessä ja toipumiskeskeisen elämäntavan omaksumisessa. (Plessis, 2019).

Seksiriippuvuuden vaikutus läheisiin

Seksi tai pornoriippuvuus ja sen paljastuminen vaikuttavat riippuvuudesta kärsivän kumppanin, lasten ja muiden läheisten hyvinvointiin. Seksiriippuvuuden ilmitulo vaikuttaa kumppanin psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin negatiivisesti.  Siksi sekä riippuvaiset että heidän kumppaninsa tarvitsevat tukea yhdessä ja erikseen. On tärkeää saada tietoa riippuvuuden syntymekanismista ja rakentaa luottamus uudelleen.

Varaa aika

Olet lämpimästi tervetullut vastaanotolleni joko yhdessä tai erikseen. Aikoja saatavilla koko Suomen alueella etävastaanotolle. Varaa aikasi alla olevasta kalenterista.

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Etätapaaminen (1)
20
21
22
23
24
Etätapaaminen (1)
25
Etätapaaminen (3)
26
27
28
29
30
31
Etätapaaminen (3)

 

Lähteet:

Carnes, P. (2001). Out of the shadows. Understanding sexual addiction. (3 uud. painos). USA: Hazelden.

Hall, P. 2019. Koukussa seksiin. Latvia: Bazar kustannus Oy.

Mate, G. 2017. Beyond drugs: The Universal Experience of Addiction. https://drgabormate.com/opioids-universal-experience-addiction/. Viitattu 22.12.2021.

Plessis G. 2019. MMB-addiktioseminaari, luento 23.-25.9.2019.

Van der Kolk, B. 2014. Jäljet kehossa -Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Tallinna: Viisas Elämä Oy.

 

Tanja Moring

Kirjoittaja on seksuaaliväkivaltaan, lapsuudenaikaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä porno- ja seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut seksuaaliterapeutti, Valviran hyväksymä sote-alan ammattilainen sekä sertifioitu MBB-terapeutti (kehon ja mielen yhteys).

Älä jää yksin. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan kanssani mieltäsi painavista asioita täysin luottamuksellisesti. Etäaikoja saatavilla koko Suomessa. Varaa sinulle sopiva aika nettiajanvarauksestamme.

 

 

Kriisi jouluna? – Mielipalvelut tarjoaa tukea myös joulun aikaan

Kriisi jouluna? – Mielipalvelut tarjoaa tukea myös joulun aikaan

Juhlapyhistä joulu on merkittävin vaikeiden tunteiden aiheuttaja.  Joulun aika herkistää helposti mielen ja nostaa esiin vanhat kipeät asiat: riidat, pettymykset, erot ja menetykset. Jouluun yhdistyy osalla ihmisiä paljon hyviä muistoja ja suuria odotuksia. Kun odotukset eivät toteudu, seuraa pettymystä.  Osalle meistä jouluun liittyy myös kipeitä muistoja ja vaikeita tunteita. Joulu mielletään ihanaksi perhejuhlaksi, jolloin yksinäisyys korostuu, kun maailma ympärillä hiljenee ja ihmiset vetäytyvät koteihinsa perhepiireineen. Yksin vietetty joulu voi tuntua epäonnistumiselta, jos sitä ryhtyy vertaamaan muiden perhejouluihin. Ahdistus ja alakulo saattavat vallata mielen jo ennen joulua, koska jouluun liitetään valmistelut ja odotus. Joulupyhiin yhdistyvät vaikeat tunteet ovat normaali ilmiö. Tunteita ei kannata pelätä tai yrittää estää.

Joulupyhiin liitetään ylikorostettu yhdessäolon, riemun ja ilon teema. Voi tuntua vaikealta, jos omat kokemukset ovat aivan päinvastaisia.  Lapsuuden joulumuisto voi olla sellainen, että kotona käytettiin alkoholia ja riideltiin. Joulu on usein raskasta aikaa myös lähivuosina läheisensä menettäneille, vaikka menetys ei ajallisesti sijoittuisikaan jouluun. Ensimmäinen joulu läheisen kuoleman jälkeen on usein raskain. Pitkien vapaiden aikana moni kohtaa lähisuhdeväkivaltaa, seksuaaliväliväkivaltaa, yksinäisyyttä ja päihdeongelmia. Muun muassa näiden seikkojen vuoksi joulun aika on useille ihmisille vuoden haasteellisinta aikaa.

Tänä jouluna pitkittynyt koronakriisi saa useat ihmiset hämilleen, ahdistumaan ja jopa pelkäämään. Korona on aiheuttanut maailmanlaajuisen kriisin. Tuntuu, että vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi. Arki ja elämä ovat muuttuneet ennakoimattomaksi. Korona tuo jouluun ristiriitaisia tunteita. Ihmiset haluavat tavata läheisiä, mutta samalla ehkä pelkäävät omaa tai läheistensä sairastumista ja kuolemaa. Mieleemme on saattanut iskostua tunne vaarasta, joka syntyy toisen ihmisen lähellä olemisesta.

ERILAISET KRIISIT

Kriisissä, ihminen ei selviydy aina aiempien kokemustensa ja taitojensa avulla, vaan joutuu mahdollisesti etsimään uusia selviytymiskeinoja tilanteeseen sopeutuakseen. Kriisin voi laukaista yksittäinen, äkillinen ja järkyttävä kokemus.  Kriisi voi syntyä myös hitaammin, erilaisten elämäntilanteisiin liittyvien haasteiden, kehityskriisien ja kasautuvan stressin myötä.

Kehitys- ja elämäntilannekriisit

Kehityskriisit ja elämäntilannekriisit ovat osa normaalia elämänkulkua ihmisen siirtyessä elämänvaiheesta toiseen. Ne ovat haasteellisia ja usein väistämättömiä elämää muuttavia tilanteita ja tapahtumia, jotka liittyvät esimerkiksi muutoksiin työelämässä, asuinpaikkakunnan tai asuinmaan muuttumiseen, vanhemmuuteen, lasten kasvuun ja kehitykseen tai muutoksiin parisuhteessa. Jouluna voi muutos olla sellainen, että aikuistuneet lapset eivät enää tulekaan kotiin viettämään joulua. Ehkä osa joulusta vietetään puolison vanhempien tai ystävien kanssa.  Eronnut tai leski joutuu viettämään joulua ilman puolisoa.

Traumaattinen kriisi

Traumaattisilla kriiseillä tarkoitetaan yllättäviä ja vakavia tilanteita, jotka horjuttavat elämänhallinnan tunnetta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vakava sairastuminen, läheisen kuolema, henkisen tai ruumiillisen väkivallan kokeminen tai näkeminen.

MITEN SELVIYTYÄ KRIISISTÄ?

Kriisistä selviytyminen edellyttää kriisin kohtaamista ja läpikäymistä niin, että siitä tulee osa elämän tarinaa. Kriisityöntekijän tai muun ammattiauttajan kanssa asiakkaan on mahdollista kohdata yhdessä vaikea tapahtuma tai elämänmuutos ja käsitellä sitä sekä sanallisesti että kehollisesti niin, että elämän hallinnantunne palautuu.

KRIISI EI OLE SAIRAUS

Traumaattiset kriisit tai kuormittavien asioiden kasaantuminen aiheuttaa psyykkistä kärsimystä suurimmalle osalle meistä. Kriisin synnyttämä ahdistus, pelko ja levottomuus eivät ole merkkejä psyykkisestä häiriöstä, vaan osa normaalia elämää.  Kysymys on siitä, että ihminen on joutunut tavanomaisesta poikkeavaan tilanteeseen, jossa hänen selviytymiskeinonsa ovat tilapäisesti riittämättömät.

KRIISI ON MAHDOLLISUUS

Tuore kriisi saattaa herättää muistot aikaisemmista kriiseistä ja niihin liittyvistä kipeistä muistoista, jolloin myös niitä päästään käsittelemään. Myös vaikeat lapsuuden- sekä nuoruudenkokemukset saattavat aktivoitua tuoreessa kriisissä ja niiden läpikäyminen on tärkeää. Kriisi voi synnyttää ihmisessä tarpeen pohtia arvojaan ja elämänsä tarkoitusta aiempaa syvällisemmin.

RESILIENSSI JA KRIISI

Kriisityöskentelyn avulla voidaan vahvistaa asiakkaan resilienssiä. Resilienssillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen kykenee hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys korostuu kriiseissä. Tuttuja toimintamalleja ja ajatuksia joudutaan silloin arvioimaan uudelleen. Resilienssi mahdollistaa sen, että ihminen kykenee palautumaan kriiseistä ja erilaisista kuormittavista tilanteista. Työskentelyn tuloksena asiakas saa käyttöönsä työkaluja, joita hän voi käyttää sekä sen hetkisen tilanteensa että tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen. Kun kriisi on työstetty onnistuneesti, ihminen hyväksyy tapahtuneen osaksi elämäänsä ja kykenee suuntautumaan kohti uutta. Kriisien onnistunut käsittely mahdollistaa mielenterveyden vahvistumisen ja paremman sopeutumiskyvyn saavuttamisen.

 

– Tanja Moring, 20.12.2021

 

Kirjoittaja on kriisityöntekijä, sosionomi/diakoni (AMK), seksuaaliterapeutti, sertifioitu MBB-terapeutti (kehon ja mielen yhteys) sekä seksuaaliväkivallan asiantuntija

Päivystysaikoja on saatavissa etävastaanotollamme Tanjalle myös joulun aikana etäyhteydellä koko Suomeen. Älä jää yksin. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan kanssani mieltäsi painavista asioita täysin luottamuksellisesti. Tavanomaisesta hinnastostamme poiketen Tapaninpäivän tunnin tapaamisen hinta on 150 € normaalin 100 € sijasta.

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2022
2023
2024
2025
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
Etätapaaminen (1)
20
21
22
23
24
Etätapaaminen (1)
25
Etätapaaminen (3)
26
27
28
29
30
31
Etätapaaminen (3)