Stressi ja palautuminen

Stressistä puhuttaessa usein viitataan haitalliseen, negatiivisia vaikutuksia tuottavaan tilaan ja tapahtumaan ihmisen psykofyysisessä kokonaisuudessa.

Stressiä voidaan kuitenkin jaotella esimerkiksi kolmeen eri luokkaan:

  1.  hyvään stressiin (eustressi), joka antaa mukavasti virtaa tekemisiin ja josta on helppo irtautua leppoisampaan palautumisen tilaan,
  2.  vahingoittavaan stressiin (disstressi), joka on joko lyhytaikainen hyvin korkea stressireaktio tai pitkään jatkuneen jatkuvan stressin tila tai
  3.  metastressiin, joka on tyypillistä silloin, kun stressi on muuttunut distressiksi – itse stressitila alkaa aiheuttaa toimintoja ja mielen kulkuja, jotka tuottavat stressin noidankehää.

1. Hyvä stressi (eustressi)

Hyvä stressi tarkoittaa käytännössä sopivan aktiivista vireystilaa tekemiselle. Silloin tekemään ryhtyminen on vaivatonta, keskittymistä on helppo ylläpitää, ajattelu sujuu vaivattomasti ja pääsääntöisesti myös tauottamisen tarpeen huomaa helposti. Tekemisiä sävyttää silloin myönteinen olotila. Ns. flow eli kokemus, missä asiat sujuvat melkein kuin itsestään, on tässä vireystilassa mahdollista saavuttaa. Tämä on tekemisten kannalta optimaalinen alue ja kun siitä muistaa rauhoittua palautumiseen, sekä lyhyemmiksi taukohetkikisi että leppoisampaan vapaa-aikaan ja hyvään, riittävän pitkään uneen, voi tähän tekemisen “herkuttelutilaan” päästä aina uudestaan. Tämä vaihtelu hyvän stressin ja palautumisen välillä on aivan oleellisen tärkeä tasapainon säilyttämiseksi.

2. Vahingoittava stressi (distressi)

Disstressi eli vahingoittava stressi vaikuttaa ihmisessä todella monenlaisella tavalla. Aivoissa esimerkiksi etuaivokuori, joka hoitaa erilaisten ärsykkeiden yhdistämistä ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi ja myös tunnesäätelyä, kärsii stressistä kovasti. Myös muistiin liittyvät alueet (hippokampus) tyypillisesti kutistuu pitkittyneen stressin myötä. Siten keskittyminen ja muistaminen kärsivät vahingollisen stressin vaikutuksista. Sydämen syke ja verenpaine kohoavat; hormonitoimintojen tasapaino järkkyy; vastustuskyky heikkenee; kiputilat tuntuvat vahvempina; vireystila on koholla, mikä yleensä vaikuttaa unta huonontavasti; raskaammat tunteet, kuten hemostuneisuus, ärsyyntyminen, pettymys yms. aktivoituvat herkästi ja myös ajattelu muuttuu negatiivisemmaksi; rentoutumisen kyky heikkenee; kyky toimia taitavasti sosiaalisissa tilanteissa heikkenee ja niin edelleen. Tiivistäen voidaan sanoa, että vahingollinen stressi muuttaa koko ihmisen epätasapainoiseksi versioksi itsestään.

Jos distressiksi kääntynyttä stressitilaa hoidetaan ja sen vaikutustekijöihin puututaan varhain, on mahdollista melko nopeastikin päästä takaisin normaaliin olotilaan.

Toipuminen alkaa yleensä ylivirittyneisyyden laskuna; rentoutuminen tuntuu taas mahdolliselta. Sen myötä tunnetilat muuttuvat kevyemmiksi ja myönteisemmiksi. Keholliset oireet vähenevät. Vähitellen keskittyminen helpottuu ja lopulta myös muistin toiminnot paranevat ja väsymys väistyy.

Jos stressitila on taas ehtinyt hivuttaa voimavaroja jo pitkään, vie toipuminen yleensä kuukausia, jopa vuodenkin. Hoitamattomana stressitila voi johtaa vähitellen uupumiseen ja masennukseen. Ahdistus on tyypillinen pitkittyneeseen stressiin liittyvä tunnekokemus.

Pitkittyneessä stressitilassa kehon ja mielen luonnolliset sopeutumistoimet pystyvät pitämään ihmisen kohtalaisen toimintakykyisenä melko pitkään, mutta jossakin vaiheessa jatkuva liiallinen sopeutuminen on kuluttanut niin paljon voimavaroja, että seuraa voimavarojen ehtyminen ja siten uupumustila. Tämä sopeutumistoimien liiallinen hyödyntäminen on ikään kuin pikavipeillä elämistä. Jossakin vaiheessa tasapaino järkkyy ja luottotiedot menevät. Yhtäkkiä ei voikaan enää luottaa ainaiseen venymisen kykyynsä, vaan sellaisetkin asiat, jotka aiemmin eivät tuottaneet erityisesti epämukavuutta, tulevat äärimmäisen stressaaviksi. Joten normaalin elämän normaalit haasteet ja tekemiset alkavat hermostuttaa, ärsyttää ja uuvuttaa hyvin voimakkaasti.

Jos huomaat stressin vaivanneen sinua jo liian pitkään ja tunnistat siihen liittyviä tyypillisiä oireita, kannattaa asiaan puuttua mahdollisimman pian. Sillä tavalla voit ennaltaehkäistä monia ikävämpiä vaivoja.

Varaa aika stressin käsittelyyn

Allaolevalla lomakkeella voit varata helposti ajan Mielipalveluiden asiantuntijalta, joka on erikoistunut stressin käsittelyyn:

tammi
helmi
maalis
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
2020
2021
2022
2023
ma
ti
ke
to
pe
la
su
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
Tapaamisaika Helsinki (3)